sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Pelastunut jouluruusu
Tammikuun alussa tytär pyysi ottamaan hoitoon hänen jouluna saamansa jouluruusun. Hän epäili, että ei itse saa sitä selviytymään hengissä kevääseen saakka. Otin kasvin huostaani, mutta varoittelin, että ei se minultakaan välttämättä onnistuisi.
Leena Lumin blogista luin vinkin, että jouluruusu kannattaa siirtää kaupan ruukusta kasvamaan uuteen ruukkuun, jossa on kunnon salaojitus. Niinpä tein työtä käskettyä ja istutin kasvin uudelleen. Vanhat lehdet poistin sitä mukaa kuin ne kuivettuivat, jotta uusille versoille tulisi tilaa. Niinhän tämä kasvi käyttäytyy luonnossakin. Se tekee kukinnan jälkeen uudet lehdet ja vanhat kuihtuvat pois.
Nyt ruukku on täynnä uutta vihreää kasvua. Hentoja ja vaaleita ovat lehdet, mutta toiveikas olen, että ne jaksavat kasvaa siihen saakka, että kasvin voi istuttaa puutarhaan.
Tästä linkistä avautuu Leena Lumin ihana postaus jouluruususta. Siitä löytyy myös lisää linkkejä muihin jouluruususta kertoviin blogeihin.
Riippaorvokki (Viola hederacea) on talvehtinut myös samassa nurkassa ja näyttää oikein hyväkuntoiselta. Kun se on ollut tuossa näkösällä, olen muistanut kastella sitä hiukan useammin kuin edellisenä talvena. Muistan lukeneeni jostain, että se kasvaa luonnossa kosteilla paikoilla, joten tarvitsee varmaankin vettä myös lepokautena. Tässä aikaisemmassa postauksessani kasvista hiukan lisää klik.
Siniharmaassa ruukussa on talvehtimassa viime kesänä kesäkukaksi hankkimani tyräkki 'Poutapilvi', Euphorbia 'Diamond Frost'. Se on joulutähden sukulaisia ja siten monivuotinen, joten ajattelin yrittää sen talvehdittamista. Melko surulliselta on kasvi näyttänyt jo kauan, pari kuivaa varrenpätkää sekä yksi hiukan vihreänä säilynyt on ruukussa tököttänyt. Tuon yllä olevan kuvan otin viime viikolla ja heti seuraavana päivänä piipotti mullasta pieni vihreä verso, joka on nyt jo lähes kymmenen senttiä pitkä. Kovasti odottelen, josko niitä ilmestyy lisää ja mahtaako se myös jaksaa kukkia aikanaan.
perjantai 22. helmikuuta 2013
Lääkettä kevään kaipuuseen
Kevään kaipuussa on kivaa kun löytää netistä seutuja, joilla ollaan jo hiukan pidemmällä ...
... The Washington Post -lehden nettisivuilla on juttu 'galanthophileistä' - lumikellointoilija on ehkä sopiva suomennos
Tästä linkistä avautuu Kirje Irlannista ... ja vaikka ei jaksaisikaan lukea kolmisivuista englanninkielistä artikkelia, kannattaa katsoa juttuun liitetty video ja nauttia lumikellojen kauneudesta ja uskomattoman runsaasta kukinnasta.
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Talvihorroksesta heräilyä
Tässä pikku hiljaa talvihorroksesta heräilen minäkin. Muita blogeja olen lueskellut ja silloin tällöin jonkin kommentinkin kirjoittanut, mutta omia postauksia on ilmestynyt vain yksi tämän vuoden puolella. Tässä tulee toinen ja toivon mukaan lisää tuotapikaa.
Tuossa ylhäällä heräilee ensimmäinen talventähti. Nämä kuvat olen ottanut huhtikuun alussa vuonna 2008. Vain noin kuuden viikon kuluttua näitä ja monia muita kevään airuita on siis odotettavissa!
Haasteita on minullekin lennellyt tammikuun aikana, tämä 11 kysymyksen haaste jopa tuplasti.
Pirkolta blogista elämää ja elämyksiä tuli ensimmäinen yhdentoista kysymyksen satsi:
1. Mikä on parasta bloggaamisessa?
Parasta on ollut tämän ihanan blogiyhteisön löytäminen.
2. Mitä tekisit, jos et bloggailisi?
Ehkä tekisin enemmän käsitöitä, tai sitten en. Käsityöharrastuksenkin olen nimittäin löytänyt uudelleen tutustuttuani ihaniin käsityöblogeihin.
3. Lempiruokasi
Pohjalaiset perinneruoat, pepu ja punanen hera.
4. Lempijuomasi
Vesi, kuplilla tai kraanasta.
5. Lempieläimesi
Siili.
6. Lempikukkasi
Kielo.
7. Oletko puutarhaihminen ja miksi?
Olen. Ehkä se on geeneissä, isoisä oli puutarhakoulun käynyt ja isoäiti varsinainen viherpeukalo ilman koulujakin.
8. Oletko aamu- vai iltaihminen?
Ilta- (ja yö-) ihminen, aivan ehdottomasti.
9. Missä olet matkustellut?
Ruotsi, Norja, Tanska, Färsaaret, Islanti, Eesti, Latvia, Gibraltar, Englanti, Skotlanti, Shetlanninsaaret, Orkneysaaret, Italia, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Unkari, Tsekki, Alankomaat, Belgia, Ranska, Espanja, Fuerteventura, Gran Kanaria, Lanzarote, La Gomera, Teneriffa, Portugal, Azorit, Madeira, Kanada, Meksiko, U.S.A.
Siinä taisi tulla kaikki maat, joissa olen käynyt, osassa tosin vain muutamassa kaupungissa. Saaria listasin erikseen, koska monet niistä ovat ihan erilaisia ja eri asia kuin emämaansa.
10. Mihin haluaisit matkustaa ja miksi?
Japaniin hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan ja puutarhojen takia muutenkin. Sekä muutamaan muuhunkin maahan ...
11. Luetko kirjoja ja jos, niin minkä luit viimeksi?
Luen kirjoja, myös muita kuin puutarhakirjoja ;) Parhaillaan luen Hanna Tuurin kirjaa Tuulen maa, joka on irlantilaista elämänmenoa kuvaava viehättävä pieni kirja.
Pelaguu blogista Kaaos kukkaruukussa puolestaan kyseli näitä:
1. Tärkein puutarhatyökalusi tai apuvälineesi?
Lapio ja rautakanki, jonka sain 50-vuotislahjaksi naapureilta.
2. Miten kulutat aikasi talvella (puutarhaihmisille erityisesti..)? Eli harrastus?
Nykyisin kuluu paljon aikaa blogien parissa, mutta puutarhalehtiä ja kirjoja lueskelen myös.
3. Lempi vuodenaikasi?
Kevät.
4. Asia, josta olet juuri nyt onnellinen?
Lastenlapset.
5. Mikä on tärkein harrastuksesi tai asia puutarhuroinin jälkeen, tai muu toiseksi paras asia?
'Mummuttaminen' lienee rakkain harrastus tällä hetkellä ja siihen kuuluu myös sukkien ja muiden juttujen kutominen lastenlapsille.
6. Suosikki puutarhakohteesi?
Keukenhof.
7. Seuraava hankinta puutarhaasi?
Todennäköisesti puistoatsalea 'Illusia'.
8. Marjastus vai sienestys?
Marjastus.
9. Haaveesi?
Sana haave kuulostaa jotenkin niin juhlavalta ja saavuttamattomaltakin ... mutta toivon, että terveyttä ja ikävuosia riittää niin, että näen lastenlasten kasvavan aikuisiksi saakka.
Ja vielä sitäkin toivon, että varallisuutta riittäisi sen verran ja maailma pysyisi mallillaan niin, että voisimme matkustella myös tulevina vuosina, myös ne lastenlapset mukanamme.
10. Motto? Jos on.
Mitään erityistä mottoa minulla ei ole. Hyvä sellainen voisi tosin olla lause, jonka luin hiljakkoin jostain jutusta netissä. Siinä yli 90-vuotias rouva oli listannut tärkeitä ajatuksia ja yksi niistä kuului vapaasti suomennettuna näin: Lopulta todella tärkeää on vain se, että rakastit.
11. Mitä odotat tulevalta viikonlopulta?
Suunnitelmissa on käydä ystäväpariskunnan kanssa Ateneumissa, jossa on parhaillaan esillä Eero Järnefeltin tauluja tämän syntymän 150-juhlavuoden kunniaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)