Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muscari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muscari. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. toukokuuta 2019

Muscari


Muscari eli helmililja eli helmihyasintti - rakkaalla lapsella on monta nimeä - koristi poikani kastepöytää huhtikuun alussa 36 vuotta sitten ja siitä lähtien se on ollut minulle yksi rakkaimpia kevätkukkia. Tuolloin kyseessä oli leikkokimppu eikä meillä ollut omaa pihaakaan, joten ne ovat säilyneet vain kuvissa ja muistoissa. Monen monet helmililjat olen sittemmin kierrättänyt kevään ruukkuistutuksista pihalle kasvamaan ja kukkimaan vuodesta toiseen.




Monta pussillista erilaisten helmililjojen sipuleita olen myös syksyisin kaivanut maahan. Nämä vaaleanpunaiset ovat jonain syksynä istutettuja, sillä niitä en ole nähnyt kevätruukuissa.




Valkoisia ...



... ja sinisiä on yleisimmin myynnissä ruukkuistutuksina keväällä. Niitä olen joka kevät hankkinut ja myöhemmin istuttanut pihalle eri paikkoihin. Joskus olen laittanut niitä muutaman sipulin ryhminä sinne tänne, toisinaan taas olen levitellyt ruukullisen melko pienelle alalle. Istutuspaikkoja en tietenkään ole merkinnyt muistiin, joten joka kevät yllätyn iloisesti huomatessani, miten monissa paikoissa niitä kasvaa.








sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Kevättää



Hieno keväinen viikonloppu on takana. Lauantaina kaunis auringonpaiste helli viileähköstä tuulesta huolimatta jopa liiaksi ja Vantaalla huomasin ensimmäiset kukkivat leskenlehdet. Tänään oli suuren osan päivää pilvistä, mutta tuuletonta. Kevättää kovasti eikä yöpakkasistakaan ole pelkoa, joten istutin terassin ruukkuun erilaisia sipulikukkia.

Valitsin melko nuppuisia kasveja, jotta kukintaa riittäisi mahdollisimman pitkään. Kaikki kirjopikarililjat ja Jetfire-narsissit tosin olivat jo täydessä kukassa, mutta vaaleansiniset helmililjat ja Minnow-narsissit ovat vasta avautumassa ja Rococo-tulppaanien nuput punersivat vain hiukan.





Pikkupihan penkeistä nousee lumikelloja ja muitakin piippoja. Kovin ne ovat vielä matalia, mutta muutama nuppukin on jo näkyvissä. Kotipihan lumikellotilanteen pääsen tarkistamaan vasta tulevana viikonloppuna.






keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Tulossa


Sunnuntaina kuvasin vasta tulossa olevaa kukintaa. Valkovuokon lajike 'Robinsoniana' avasi ensimmäisen kukkansa. Nuppuja oli runsaasti, joten avonaisia kukkia lienee nyt paljon.




Tämä nupulla oleva lienee narsissivuokko, ainakin muistelen sellaisen näille paikkeille istuttaneeni. Siis jälleen kerran - ne puuttuvat muistiinpanot!




Tässä nousee myös valkovuokkoa, mutta vasta kukkien avauduttua selviää onko se 'Hilda' vai 'Bracteata Pleniflora', sillä molempia kasvaa tällä paikalla lähekkäin.




Vuorijumaltenkukan ruusuke on hyvässä kasvussa, joten kukkiakin tulee toivottavasti paljon.




Koiranhammasliljat ovat jo isolla nupulla ...




... samoin kuin kirjopikarililjat ...




... vaaleanpunaiset  muscarit ...




... ja siniset helmililjat.




Sunnuntaina suikeroesikossa oli joitakin avoimia kukkia, pian se kukkii vaaleankeltaisena pilvenä.




Näiden kukkasten kehittymistä odotan suurella innolla. Viime syksynä tilasin joitakin erikoisempia sipuleita. En ehtinyt miettiä tai valmistella niille istutuspaikkaa, joten laitoin ne valeistutukseen uudistuksen alla olevaan puoliksi tyhjennettyyn perennapenkkiin. Lumi ja routa sulavat tästä kohdasta myöhään, joten kasvit ovat vasta nyt nousemassa.

Pikkusinililjat ovat ainakin kaikki nousseet ja avanneet jo ensimmäiset kukkansa. Niiden oikealla puolella lienee kolme kevätlumipisaraa ja vasemmalla yksi lumikello 'S. Arnott'. Näitä lumikelloja istutin kaksi sipulia ja tuossa nousee neljä lehteä vieri vieressä. Tuskin istutin niitä noin lähekkäin ja toivon, että toinen yksilökin vielä nousee. Samoin toivon, että myös englanninsinililjat ovat selvinneet talvesta ja hiukan myöhäisempinä ovat vielä mullan alla ja nousevat ajallaan.









perjantai 22. toukokuuta 2015

Vuokko ja moni muu


Kerrannaiskukkainen valkovuokko  kukkii vuokoista viimeisenä. Se myös leviää hiukan hillitymmin kuin perusmuoto, mutta jakamalla ja siirtämällä olen saanut pieniä kasvustoja useisiin eri paikkoihin. Aika hauska ajatella, että ne kaikki ovat lähtöisin yhdestä ainoasta maavarren palasesta.




Vaaleanpunainen helmililja ...




... ja hauskasti kaksivärinen sininen serkkunsa.




Hyasinttien kukinnot muuttuvat vuosien myötä kovasti harvanlaisiksi, sekä vaaleanpunainen ...




... että keltainen. Tänä vuonna ripottelin juurelle sipulikukkalannoitetta, jospa siitä voimaa saisivat.




Tarhakoiranhammas 'Pagoda' on suloinen pieni keväällä kasvava lilja.




Oranssikukkainen kevätesikko on itsekseen kylväytynyt siementaimi.










sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äitienpäivä


Aamupäivällä oli poutaista ja aurinkoistakin, joten kukkaset olivat auki ja pihalla saattoi kuvata. Valkovuokko on ruusun ohella perinteinen äitienpäivän kukka. Tässä perinteisen valkoisen sijaan kuitenkin valkovuokon laventelinsininen lajike 'Robinsoniana'.




Kesälumipisara, aikaisemmalta nimeltään suvikello, availee myös kukkiaan. Ensimmäinen kukka avautui muutama päivä sitten, mutta kellot ovat edelleen hiukan supussa. Kukkavarsia on tänä vuonna ainakin neljä ja jokaiseen on tulossa useampi kukka. Ihanaa, että tämä suosikkini on vihdoin vakiintunut paikalleen ja kasvusto leviää pikku hiljaa.




Parvitulppaani, Tulipa tarda, on yksi pihani vanhimpia kasveja. Nämä villitulppaanit eli kasvitieteelliset tulppaanit kukkivat väsymättä vuodesta toiseen. Pitäisi varmaan hankkia muitakin lajikkeita! Vieressä kasvava muscari on luultavasti perua jonkin kevään ruukkuistutuksesta.




Narsissikasvustot availevat kukkiaan pikku hiljaa. Kuvassa nimetön lajike, joka on joskus tullut jonkin kukkasipulisekoituspussin mukana. Kivasti se on lisääntynyt vuosien mittaan. Olen joskus lajitellut narsissien sekaryhmän ja siirtänyt nämä kasvamaan omenapuun alle.




Perhoskukkainen narsissi 'Walz' on aika hurmaava. Olen istuttanut sen melko huonoon paikkaan siinä mielessä, että kukka kääntää kasvonsa etelään, kohti vieressä kasvavaa katajaa. Kukkaa voi ihailla vain takaa päin ja persikanvärinen torvi jää kätköön. Katajan takaa on aika vaikea saada hyvää kuvaa tai muutenkaan ihailla kukkia. Taidan siirtää nämä kukinnan jälkeen hiukan parempaan paikkaan.




Kevään ruukkuistutuksiin hankkimani pikkuiset tête-à-tête -narsissit istutan pihan laitamille kukinnan päätyttyä ja siellä ne ilahduttavat seuraavina vuosina ...




... samoin muscarit.




Tällainen ihana pikkuinen orvokki kasvaa alppiruusun alla. Olen niitä joskus istuttanut sinne, mutta tarkka lajike ei ole muistissa, kas kummaa ;)




Ensimmäinen kevätesikko avasi kukkansa tänään ...




... tämä suikeroesikko jaksaa yhä ilahduttaa kukkapilvellään. 




Tässä tämän vuoden äitienpäivälahjani - kanttausrauta - ja kuten kuva paljastaa, tarpeeseen tuli! Anoppi ihmetteli 'Miks sää semmosen annoit?' johon mies totuudenmukaisesti vastasi 'Se halus!'.









tiistai 20. toukokuuta 2014

Viikonlopun ilonaiheita



Viileänä pysytellyt kevät on onnekseni pidentänyt kevätkukkien kukintaa, joten mitään en parin viikon poissaolon aikana menettänyt. Viime viikonloppuna pääsin niitä ihailemaan ja löysin monta ilonaihetta. Kesälumipisara (ent. suvikello) näyttää vihdoin asettautuneen kasvupaikalleen, sillä kukkavanoja oli enemmän kuin ennen ja osassa myös enemmän kukkia kuin aiempina vuosina.




Viime syksynä kaivoin posliinihyasintin sipuleita aiemmin istuttamieni suikeroesikoiden väleihin. Yhdistelmä on juuri sellainen kuin toivoinkin, sillä kukkien pastellinsävyiset värit sointuvat hyvin keskenään. Muutamassa vuodessa esikot leviävät niin, että maan pinta on kokonaan peitossa ja posliinihyasintit nousevat kasvuston keskeltä.




Valkovuokko 'Robinsoniana' oli täydessä kukassa. Kukat ovat tänä vuonna uskomattoman kookkaita. En muista, että ne koskaan olisivat olleet yhtä suuria.




Kerrannaiskukkainen valkovuokko 'Vestal' on myös avannut kukkansa.




Helmililjoja olen istuttanut lisää melkein joka vuosi. Keväällä ruukussa ostetut istutan puutarhaan kukinnan loputtua ja syksyllä kaivan uusia sipuleita maahan. Tässä hauskasti kaksivärinen lajike.




Ja sitten vielä oikein superilonaihe, pikkiriikkisiä valkoisen varjoliljan alkuja. Toissa syksynä kylvin siemeniä rasiaan, joka oli talven ja seuraavan kesän ulkosalla. Viime syksynä rasiassa näkyi pieniä 'itujuuria' ja päätin kipata sisällön kartiovalkokuusen juurelle. Nyt sieltä nousee minipieniä lehtiä, jotka kasvavat minipienestä sipulista. Kokovertailuna voi käyttää taustalla kasvavan lemmikin lehtiä.







sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Pikkuinen parveke


Työni vuoksi joudun jatkossa asumaan viikot toisella paikkakunnalla. Siispä minulla on nyt kakkosasunto, jossa on lasitettu parveke. Sormia jo syyhyttää suunnitellessani mitä kaikkea kivaa siellä kasvattelen. Minulla ei aiemmin ole vastaavaa paikkaa ollut, mutta kadehtien olen joskus seurannut sellaisen suomaa pitkää kasvatuskautta.


Tämän viikonlopun ajan olen hommaillut muuttoa eli järjestellyt kakkoskotia kuntoon. Pikku hiljaa alkavat tavarat olla paikoillaan ja näyttäisi siltä, että olen muistanut pakata mukaan suunnilleen kaiken välttämättömän. Pieniä hankintoja on tietenkin täytynyt tehdä täällä päässäkin ja ostosreissulla eilen lähti mukaan myös ensimmäinen parvekkeen piristys.

Helmililjat tuovat minulle kevään. Poikani on syntynyt 29 vuotta sitten maaliskuussa ja ristiäiset olivat huhtikuun alussa, minun syntymäpäivänäni. Kastepöydän koristeena meillä oli helmililjoja. Ehkä juuri siitä syystä ne minulle rakkaiksi ovat muodostuneet.