Jotain kukassa tänäänkin

Nyt on se aika kesästä, jolloin tuntuu, että mikään ei kuki pihalla. Jotain on kuitenkin kukassa, ainakin vuoriruusu, Rosa pendulina. Se kukkii yleensä kesäkuun puolivälin paikkeilla, mutta tänä vuonna myös sen kukinta on viivästynyt. Kukinta alkaa tosin olla loppuvaiheessa ja kukat ovat jo huomattavasti hailakampia kuin puhjetessaan.

Vaaleanpunainen pikkusydän jatkaa uskollisesti kukintaa pihalampun juurella ...

... ja valkoinen pikkusydän komppaa lähistöllä.

Valkoisen varjoliljan ensimmäiset kukat ovat avautuneet, mutta punaiset ovat vielä nupulla.

Valkoinen, vaiko sittenkin vihertävä, akileija availee kukkiaan marjapensaan edessä. Olen joskus kylvänyt pihaan vihertäväkukkaisen akileijan Aquilegia x hybrida 'Green Apples' siemeniä. Olisiko tämä sitä? Kukat eivät ole täysin auki, joten siemenpussin kuvan perusteella ei voi arvata. Muistelen kyllä kylväneeni myös valkoisen Nora Barlow -akileijan siemeniä, joten ...
edit: kukat ovat nyt täysin auki, ihan selvä 'Green Apples' 

Tämän väriyhdistelmän mukaisia akileijoja löytyy pihalla kahdesta melko etäällä toisistaan olevasta paikasta. Molemmat paikat ovat sellaisia, joihin en muista akileijoja istuttaneeni/kylväneeni. Voisiko todella olla niin, että molemmat ovat itsestään kylväytyneitä siementaimia? Minä en valita :)

Puhtaan sinistä akileijaa kasvaa myös siellä sun täällä ja ne taitavat suurimmaksi osaksi olla itsestään kylväytyneitä siementaimia.

Keltainen, vanhaa kantaa oleva päivänlilja kukkii runsaasti ja tuoksuu huumaavasti.

Korallikeijunkukkaa pionin edustalla. Pionin kukinta on myöhässä, sillä normaalisti se on täydessä kukassa juuri tähän aikaan ja nyt vasta nuppuasteella.

Mooseksenpalavapensaan ensimmäiset kukat hehkuvat auringossa.



Osallistun tällä postauksella Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun.

Tänään kukassa

Valkovuokko 'Vestal'

Valkovuokko 'Green fingers'

Valkovuokko 'Robinsoniana'

Kirjopikarililja

Suikeroesikko

Kevätvuohenjuuri



Tässä minun osuuteni Mansikkatilan mailla -blogin tämän viikon Kukkailotteluun.

Mustialanruusu

Mustialanruusu, Rosa 'Minette' (ruotsiksi mustialaros tai nordisk ros), on ranskalainen neidonruusulajike 1800-luvun alkupuolelta. Suomessa ruusu yleistyi 1900-luvun alussa, jolloin sitä viljeltiin Mustialan maanviljelysopiston taimitarhalla, mistä se levisi ympäri maan. Mustialanruusu kuuluu suomalaisiin 'perinneruusuihin' eikä sitä tunneta pohjoismaiden ulkopuolella, vaikka se on jalostettu Ranskassa.

Oma Minetteni on juurivesa mummolani pihasta. Isäni isä on aikoinaan opiskellut Mustialassa, joten hän on ehkä tuonut ruusun alun sieltä mukanaan. Mustialanruusu on rentokasvuinen ja vähäpiikkinen pensas. Se on helppohoitoinen, kestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Vaaleanroosat kerrannaiset kukat kehittyvät edellisvuoden versoihin.

Mustialanruusu on kauneimmillaan lämpiminä ja aurinkoisina kesinä. Sateisina kesinä nuput mätänevät helposti harmaahomeen vuoksi. Leena Lumi kommentoi muutama vuosi sitten perinneruusu -postaukseeni seuraavasti: 'Minun edesmennyt sukulaiseni, vanha herra, kuori sadekesinä pinseteillä mustialan ruusun kukinnon ylimmät, pilalle menneet terälehdet ja niinpä sadekesinäkin hänellä mustialan ruusu kukki upeasti, kun muilla nuput mätänivät.' Viikko sitten tilanne näytti heikolta, joten minä kuorin muutaman nupun ja yllä oleva kukka aukeni. Tällä viikolla on ilmeisesti ollut suotuisampaa, sillä useita uusia kukkia on avautunut poissaolostani huolimatta. 

Mustialanruusu on panokseni Mansikkatilan mailla -blogin tämän viikon Kukkailotteluun.

Kukassa tänään

Kerrannaiskukkaisen jasmikkeen rennot oksat eivät jaksa kannattaa kukkien painoa, vaan ne lepäävät kiviaidan päällä.

Yksinkertaiskukkainen pihajasmike on kiivennyt korkeuksiin vieressä kasvavan pihlajan tukemana. Komein kukinta on naapurin puolella, mutta kameran muistikortti oli täynnä siinä vaiheessa kun havaitsin asian. Jasmike ei ole ainoa pihojemme rajavyöhykkeen kasveista, joka  näyttää paremman puolensa naapuriin - naapuri ei ole valittanut asiasta ;)

Tähtililja on täydessä kukassa.

Tähtililja

Pionin viimeinen kukka.

Valamonruusun kukinta jatkuu yhä ja pensaassa on vielä muutamia avautumattomia nuppuja.

Tämä on suosikkinäkymäni pihastamme, varjoliljan valtaama sisäänkäynnin viereinen kuunliljapenkki taustanaan 'metsäpuutarhani' alppiruusut.

Valkoinen varjolilja

Tässä tämän viikon osallistumiseni Mansikkatilan mailla -blogin kukkailotteluun.

Päivän (onnistuneet) kukkakuvat

Päivällä kuvasin kukkia ja ajattelin osallistua kukkailotteluun varjoliljojen kuvilla. Varjoliljat eivät kuitenkaan suostuneet tänään yhteistyöhön minun ja kamerani kanssa, joten tämä on ainoa julkaisukelpoinen otos. Erityisesti harmittelen valkoisen varjoliljan yhteistyöhaluttomuutta, sillä  se kukkii juuri nyt erityisen kauniisti japaninmarjakuusen edustalla. 

Valkoinen kurjenkello on yksi pihani vaeltajista. Tämä yksilö on löytänyt paikkansa kääpiövuorimännyn kainalosta.

Tähtililja aloittelee kukintaa. Kukat ovat aika vaatimattoman kokoiset ja näköiset, mutta niitä on runsaasti. Tähtililjan tieteellinen nimi on Zigadenus elegans ja elegantti tämä siro pieni lilja onkin.

Raparperin ja viinimarjapensaan vaiheille ilmestyi keväällä siementaimi, jota en tunnistanut. Annoin sen kasvaa ja nyt yhden kukan avauduttua se näyttäisi olevan jättipalsami eli taitaa olla parasta kitkeä kasvi ennen siementen valmistumista.

Osallistun tällä postauksella Mansikkatilan mailla -blogin tämän viikon Kukkailotteluun.

Juhannuskukkia

Tänä juhannuksena ei Suvipihassa kovin runsasta kukintaa ole, sillä moni normaalisti juhannuksen aikoihin kukkiva kasvi on jo ohittanut kukkavaiheen. Yksi valkoinen varjolilja on ilokseni avannut kukkansa, mutta punaiset ovat vasta nuppuvaiheessa. Juhannusaattona oli kaunis, aurinkoinen ja lämmin päivä. Ruokailimme pihalla ja illalla istuimme vielä parvekkeella 'perinteistä' juhannusglögiä nauttimassa, vaikka nyt sitä ei lämmikkeeksi olisi tarvinnut.

Tänään on ollut koko päivän pilvistä ja sadetta enteilevää, mutta vettä ei ole tullut paria pisaraa enempää. Grillaaminen onnistui, mutta pihalla ateriointi ei innostanut. Perinteinen juhannusruusu onneksi kukkii meillä juuri oikeaan aikaan.

Vuoriruusu on kukkinut jo useita viikkoja ja availee yhä uusia kukkia. Kukat ovat yksinkertaisia, mutta niitä on runsaasti ja ne ovat kauniin värisiä. Syksyllä pensasta koristavat kauniit kiulukat. Vuoriruusu on kovin elinoimainen ja se onkin juurivesojensa avulla levinnyt jo liian laajalle.

Korallikeijunkukka kukkii vielä nuppuisen pionin edustalla.

Vanhaa kantaa oleva ihanan tuoksuinen päivänlilja availee kukkiaan valamonruusun vieressä.

Valkoinen kesäpikkusydän, taustalla valkoista bellistä.

Tämä hempeän vaaleanpunainen akileija oli ainoa, joka soi minun kuvata itsensä tänään. Valkoiset akileijat ovat aivan liian haasteellisia minun pienelle pokkarilleni ;)




Edit: 
Osallistun tällä postauksella Mansikkatilan mailla -blogin Keskikesän kukkailotteluun. 

Viikonlopun kukkia

Kartanopioni näyttää tekevän yhden uuden kukkavarren vuodessa. Siihen on neljä kukkaa auennut muutaman päivän sisällä ja yksi nuppu odottaa vielä.

Lehtokielot kukkivat tänä vuonna erityisen komeasti.

Vuorijumaltenkukka Dodecatheon media 'Alba'. Tämän selviytymistä talvesta jännitin eniten, mutta se näyttää selviytyneen loistavasti.

Alppiruusu 'Helsinki University' availee kukkiaan. Alppiruusujen kukinta on tänä vuonna vaatimattomampaa kuin viime vuonna. Varsinkin 'Pohjolan tytär', joka on yleensä aikaisempi, näyttää tekevän vain muutamia kukkia.

Violetin pihasyreenin kukinta jäänee myös vaatimattomaksi tänä vuonna. Joitakin kukkia on avoinna yläoksissa ja muuten nuppuja näyttää olevan melko harvassa.

Näillä kuvilla osallistun Mansikkatilan mailla -blogin Syreenintuoksuiseen Kukkailotteluun.

Tämän viikon ilottelu

Koiranhammaslilja 'Pagoda'

Tämän viikon Kukkailotteluun osallistun keltaisen/oranssin sävyisillä ja valkoisilla kukilla.

 Primula urumiensis 

Pihallani on monia itsekseen kylväytyneitä kevätesikoita. Tämä lienee ensimmäinen niistä ja siitä on vuosien saatossa kasvanut jo melkoinen rypäs.

Kevätesikoiden väritys vaihtelee puhtaan keltaisesta eri tavoin keltaoranssitäpläisiin.

Arovuokko

Kerrattukukkainen valkovuokko 'Vestal' näyttää kehittäneen valkovihreäkukkaisen variaation. Tämä on hiukan samanlainen kuin viime vuonna istuttamani 'Green Fingers', mutta kukan keskusta on puhtaan valkoinen ja sen ympärillä olevat pienet terälehdet ovat vihertäviä. 

Metsäpuutarhan metsätähdet aloittelevat kukintaa.

Tässä panokseni tämän viikon Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun.