Näytetään tekstit, joissa on tunniste orvokki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste orvokki. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 21. toukokuuta 2017
Kukkii
Viikonloppu ei meillä ole ollut yhtä lämmin kuin eteläisemmässä Suomessa, mutta kevään kukkaset avautuvat auringon paisteessa - tässä syreenin alla kasvavaa keltavuokkoa.
Tavallinen valkovuokko on täydessä kukassa eri puolilla, mutta erikoisemmat lajikkeet ovat vielä enemmän tai vähemmän nuppuisia.
Valkovuokko 'Green fingers' on lähestulkoon kukassa.
Sinivuokot kukkivat edelleen monin paikoin, mikä on melko poikkeuksellista.
Valkoinen ja sininen idänsinililja rehottavat tammen juurella.
Posliinihyasintti on yksi suosikeistani.
Kiven viereen itsekseen kylväytynyt pikkusinililja ilahduttaa suuresti joka vuosi.
Kiurunkannus rehottaa ja leviää vauhdilla - tämä kuitenkin lähellä alkuperäistä istutuspaikkaa.
Orvokkeja löytyy siementaimina sieltä sun täältä. Tämä on löytänyt kasvupaikan pensasaidan juurelta. Kuvassa värit ovat hiukan muuntuneet, luonnossa koko kukka on purppuranpunainen.
Osallistun näiden kukkakuvien myötä Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
Vaalikukkasia
Otsikko viittaa tähän päivään eli eduskuntavaalien varsinaiseen äänestyspäivään, muuta tekemistä vaalien kanssa näillä näillä kukkasilla ei ole. Tai ehkä sen verran, että kuvat olen ottanut tänään aamupäivällä äänestyskävelylenkin jälkeen ja tekstiä kirjoitan television vaalivalvojaisia sivusilmällä seuraten. Yllä Suomen värit eli sinisiä ja valkoisia krookuksia.
Pikkusinililjat ovat varsinaisella kasvupaikallaan juuri ja juuri nousseet maan pinnalle. Tämä siemenestä toisaalle kylväytynyt yksilö on löytänyt edullisemman paikan kiven kupeesta ja avannut jo ensimmäisen kukkansa.
Valkovuokotkin kukkivat, ainakin paikoittain.
Posliinihyasintti, Puschkinia scilloides, on yksi suosikeistani. Istutan uusia pikkusipulikukkia joka syksy ja tässä viime vuonna istuttamaani posliinihyasinttikasvustoa.
Sinistä, vaaleanpunaista ja valkoista isokevättähteä, nämäkin viime syksynä istutettuja.
Lumikellot ja virvaliljat kukkivat edelleen. Kevätsäiden viimeaikaisen viileyden ansiosta monien lajien kukinta jatkuu pitkään.
Eilen istutin piharuukkuihin ensimmäiset pikkuorvokit ja keskelle laitoin vielä nuppuiset ruukkuhyasintit.
lauantai 7. kesäkuuta 2014
Kukassa tänään
Suvipihan kasvit ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun. Valitettavasti osa kukinnasta on jälleen mennyt ohi poissa ollessani ja osittain rehevyys on rikkaruohojen kukoistusta, mutta paljon ilonaiheitakin löytyy. Kuvasin tänään aamupäivällä pihan kukkasia ja tässä onnistuneet otokset. Kartanopioni teki tänä vuonna kolme kukkaa, tässä niistä 'tuorein'.
Lemmikit kukkivat uskollisesti joka vuosi - itse valitsemillaan paikoilla, tietenkin.
| Kultatyräkki |
Istutin viime kesänä ruukussa kasvaneet tuoksuorvokit syksyllä maahan. Ne ovat talvehtineet oikein hyvin ja kukkivat jo lähes yhtä runsaasti kuin vuosi sitten kukkivina taimina ostettaessa.
Alppiruusut kukkivat myös omalla pihalla, tässä Helsingin yliopisto ...
... ja kukkansa lähikuvassa.
| Lehtokielo |
Sininen espanjansinililja. Samassa kasvustossa vaaleanpunainen on kukkinut jo aiemmin.
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Lisää kevään kukkijoita
Maaliskuun alussa porrasruukkuun istuttamieni Tête-à-Tête -narsissien kukat olivat jo aika väsähtäneitä, joten istutin ne pihan laitamille tuomaan iloa tulevina keväinä. Ajattelin korvata ne perunanarsisseilla, mutta päädyin sittenkin ostamaan ensimmäiset orvokit, jotka pääsiäisen keltaisen sijasta olivat valkoisia ja sinisävyisiä.
Kuvasin myös muutamia kukkasia, joista eilen ottamani kuvat eivät onnistuneet. Tässä valkoista, vaaleanpunaista ja sinistä kevättähteä. Vaaleanpunaisten hento puna vain tahtoo haalistua kuvassa, varsinkin auringossa.
Minulla on haaveena piha, jossa keväällä kasvaa joka puolella itsekseen kylväytyneitä sipulikukkia. Monta vuotta se on kestänyt, mutta nyt keväisin putkahtelee varsinkin idänsinililjan sekä sini-, valko- ja keltavuokon kukkia sieltä täältä.
Yllä olevan kuvan siementaimista olen erityisen iloinen, vaikka ne eivät vielä tänä vuonna kukikaan. Istutin useita vuosia sitten talventähden mukuloita, joista vain yksi ilmestyi seuraavana keväänä. Se on kukkinut useana vuonna, mutta tänä keväänä ei kukkaa ole näkynyt. Sen sijaan kahteen eri kohtaan useiden metrien päähän emokasvista on ilmestynyt kolme lehteä. Ovat tainneet murkut olla asialla :)
Tämä pikkusinililja puolestaan on löytänyt itselleen kasvupaikan kriikunan juurelle maanpeitekasviksi rönsynneen mansikan kainalosta.
maanantai 30. syyskuuta 2013
Kukkii - yhä / jo / ehkä
Auringonkukka ehti kuin ehtikin avata kukkansa, vaikka alkukuusta sitä kovasti epäilin.
Keväällä ruukkuun istuttamani pikkuorvokit jaksavat yhä kukkia. Ei taida olla ainakaan fengshuin mukaista antaa kuolevien kasvien kasvaa ovensuussa, mutta en vielä raaskinut niitä kompostiin kantaa. Istutin vain sypressin orvokkien taakse ja vaihdan ne vasta myöhemmin callunoihin tms.
Ruukkusyklaami kukkii runsaana, niinhän ostotaimilla on tapana :)
Murattisyklaamin mukuloita olen joskus hankkinut puutarhamessuilta ja istuttanut pihaan. Tämä sama (?) yksilö on tehnyt yhden kukan kaksi vuotta sitten. Silloin kuvasin sen marraskuun alussa ja niissä kuvissa oli lehtiäkin enemmän. Nyt siinä on taas yksi nuppu, joka toivottavasti ehtii vielä avautua. Ja saattaahan maasta työntyä niitä vielä lisääkin, kuiskaa ikuinen puutarhaoptimisti.
Elokuussa istuttamistani suikeroesikoista yksi on ottanut pikkuisen varaslähdön kevääseen ja avannut kaksi kukkaa. Toivottavasti se jaksaa siitä huolimatta kukkia myös ensi keväänä.
Tämän pagodikärhön olen kasvattanut siemenestä ja istuttanut pihaan useita vuosia sitten. Se ei ole vielä kertaakaan kukkinut, mutta nyt siinä vihdoinkin on yksi nuppu!
Pagodikärhö kukkii sekä edellisen vuoden että saman vuoden versoilla. Edellisen vuoden versot ovat aina paleltuneet tai keväällä repeytyneet irti/poikki, mutta nyt pitkän ja lämpöisen syksyn ansiosta uudet versot ehtivät kukkia - tai siis tämä yksi. Saaripalstalla Sailan pagodikärhö(kin) kukkii (klick) runsaammin.
Tunnisteet:
esikot,
kärhöt,
orvokki,
pagodikärhö,
syklaami
torstai 25. huhtikuuta 2013
Orvokkini
Tänään vihdoin hain parvekkeelle orvokkeja. Niitä olen etsiskellyt jo jonkin aikaa ja muutama päivä sitten näinkin läheisen kukkakaupan edustalla ihania pikkuorvokkeja. Silloin en niitä ehtinyt pysähtyä ostamaan ja toisena päivänä liike oli jo kiinni sinne ehdittyäni. Tänään vihdoin olin ajoissa asialla ja onneksi jäljellä oli vielä muutama haluamiani värejä. Toiset ovat hempeän vaaleankeltaisia ja toiset samettisen musteensinisiä. Ne sopivat mielestäni kauniisti toisiinsa. Kukkaset ovat tuossa kuvassa vielä hiukan rähjäisen näköisiä istutuksen jäljiltä, mutta toipunevat muutamassa päivässä.
Riippaorvokki on talvehtinut hyvin. Se on viettänyt talviajan lattialla parvekkeen oven edessä. Se on viilein ja valoisin paikka, mikä tarjolla on ja orvokki tuntui viihtyvän siinä hyvin. Säilyi vihreänä ja vehreänä läpi talven. Mitä nyt pari kertaa hiukan kuivaa rupsahti, kun jäi liian vähälle kastelulle. Reippaasti se on kuitenkin kasvuun lähtenyt ja yksi suloinen kukkakin on jo ilmestynyt. Tässä kuva ja juttua viime vuodelta.
Minä olen hiukan pohtinut tuon riippaorvokin suomenkielistä nimeä viime aikoina. Tieteellinen nimi on Viola hederacea ja sitä myytiin tuolla riippaorvokin nimellä. Riippaorvokiksi myös Sari W. kutsuu kukkasta omassa jutussaan ja samaa nimitystä olen nähnyt muissakin blogeissa.
Selailin Karin Berglundin Unelmien kotipuutarha -kirjaa, joka on viitisentoista vuotta vanha. Siinä tätä orvokkia kutsutaan nimellä murattiorvokki. Onkohan suomenkielinen nimitys muuttunut jossain vaiheessa vai liekö kyseessä käännösvirhe. Koetin etsiä ruotsinkielistä nimeä ja löysin kaksi nimitystä 'murgrönsviol', siis murattiorvokki, ja 'ampelviol'.
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Hitaasti
Hitaasti on kevät edennyt tänä vuonna, aivan liian hitaasti ainakin meidän kärsimättömien puutarhurien mielestä. Viime keväänä samoihin aikoihin oltiin kyllä enemmänkin kuin pikkuisen pidemmällä. Ei oo vuodet veljiä keskenään, ei, niin kuin vanhan kansan viisaus kuuluu. Mutta kyllä tästä vielä ihan hyvä kevät ja kesä kehittyy, uskoo ainakin ikuinen optimisti!
Termi slow gardening, josta itsekin viime keväänä kirjoitin, on viime aikoina ollut mielessä. Malttamaton ei aina tahdo muistaa ja luonto taitaa nyt sitä meille opettaa.
Bellis ja muutama orvokki oli kuitenkin viikonloppuna ihan pakko hankkia, kun piharuukun multa oli sulanut niin että sain siitä kuivat kanervat pois. Vähän raukoilta näyttävät pikkuiset isossa ruukussa, mutta siinä on heillä tilaa kasvaa ja komistua.
Pihalla kukassa ovat ainoastaan lumikellot. Niitä onneksi nousee eri puolilla heti kun vain penkistä lumet sulavat. Kovasti on lyhyt kukkavarsi heillä vielä, mutta toivottavasti pian lämpenee sen verran, että uskaltavat täyteen mittaansa kohota.
Tässä lähikuva yhdestä yllä olevista kerrotuista lumikelloista.
Hiukan sinistäkin pilkistelee paikoin, tässä sinivuokon nuppu. Pian, ihan kohta, täältä pää ylös nostetaan.
Kesälumipisara (Leucojum aestivum), jota minä kyllä edelleen mieluummin kutsun aikaisemmalla nimellään Suvikello, on myös jo hyvässä kasvussa, vaikka kukkiikin vasta hiukan myöhemmin eli kesän alussa. Vieressä nousee ainakin scillaa eli idänsinililjaa.
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Orvokit
Orvokki on yksi ikiaikaisista suosikkikukistani. Eniten minua viehättävät pienikukkaiset luonnonlajikkeet. Englannin kielessä näistä käytetään nimeä 'Viola', kun taas suurikukkaiseksi jalostettuja viljelylajikkeita kutsutaan nimellä 'Pansy'. Tosin tarhaorvokki kuuluu samaan Viola-sukuun ja suomen kielessä orvokki on orvokki koosta riippumatta.
Perjantaina minulle saapui lähetys Heidi-Maarialta Harjunpään Taimistolta. Paketissa oli puoli tusinaa terhakkaa purppuraorvokin, Viola adunca (labradorica), taimea. Tässä taimiston nettikaupan luonnehdinta lajikkeesta: Purppuraorvokilla on tummanpunertavasävyiset lehdet. Tämä pikku orvokki tulee myöhään pintaan ja se kannattaa istuttaa suojaisaan paikkaan hiekkapitoiseen multamaahan. Se sopii esim. maanpeitekasviksi pensaiden alustoille, koska sillä on kaunis peittävä lehdistö. Leviää melko nopeasti.
Harjunpään perennantaimia on myynnissä oman taimiston lisäksi myös joissakin pohjalaisissa taimimyymälöissä ja verkkokaupan kautta niitä toimitetaan kätevästi Matkahuollon lähelläpakettina Lähikauppaan. Ja kuten kuvasta näkyy, taimet olivat selviytyneet matkasta hyväkuntoisina.
Tämä ihana pikkuorvokki kukkii pienin sinisin kukin ja parissa taimessa oli jo muutama nuppukin. Lehdistö on kyllä kaunis ja koristeellinen ilman kukkiakin! Pari pikkutaimea istutan kesän ajaksi ruukkuun ilahduttamaan parvekkeen vähiten paahteiseen kohtaan. Syksyllä istutan nekin toisten seuraan pihalle, jossa talvehtiminen on varmempaa.
Kuvassa pikkutaimien seurana on ruusunnuppupelargoni 'Mary', joka on lähtenyt hyvin kasvuun, sekä toinen orvokki-ihanuus, riippaorvokki, Viola hederacea. Sitä myydään Suomessa kesäkukkana, mutta se on itse asiassa monivuotinen. Riippaorvokki on kotoisin Australiasta eikä kestä pakkasta lainkaan. Sen sijaan sen voi talvettaa pimeässä kellarissa tai paremman talvettamispaikan puutteessa viileällä ikkunalla. Oma orvokkini on nyt selvinnyt kahden talven yli ikkunalaudalla. Versot kuivuivat ja se ränsistyi melko huonokuntoiseksi, mutta kasvaa nyt jo melko rehevänä. Pari pikku kukkaakin on jo auennut. Kesän aikana versot venyvät yli metrin pituisiksi. Ne lienevät oikeastaan rönsyjä, joilla orvokki kotimaassaan leviää, sillä nivelkohdissa näkyy pieniä juurenalkuja. Kukkia riittää pitkälle syksyyn, mikäli pakkaskelit eivät yllätä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)