Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnustukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnustukset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Varjoyrtti ja tunnustus


Varjoyrtti, Pachysandra terminalis, on nimensä mukaisesti mainio maanpeitekasvi varjoisiin ja puolivarjoisiin paikkoihin. Se menestyy melko syvässäkin varjossa, mutta ei viihdy auringossa.

Varjoyrtti kukkii toukokuussa valkoisin kukin, mutta kukinta on melko vaatimatonta. Varjoyrtin arvo onkin sen ikivihreissä raikkaan vihreissä lehdissä. Tässä kuvassa nuo vaaleamman vihreät kuuluvat varjoyrtille, tummemmat ja kiiltävät mahonialle, joka sekin on jo nupulla. (edit. kuvat otettu kesäkuun alussa, nyt mahoniakin täydessä kukassa)

Varjoyrtti viihtyy hyvin happamassa maassa eli soveltuu mm. alppiruusujen ja hortensioiden aluskasviksi, sillä niillä on samanlainen kasvupaikkavaatimus.

Suora lainaus  Mustila Arboretumin  sivuilta: "Varjoyrtti on talvivihreä varpukasvi ja siis oikeasti puuvartinen, vaikka taimiluetteloissa se maanpeitekasvina usein sijoitetaan perennaosastoon. Hyvin menestyessään varjoyrtti on peittävä, koska se on tiheäversoinen ja versoissa lehdet ovat kiehkuramaisesti vaakatasossa. Lehdet ovat melko paksuja ja nahkamaisia, varjossa syvän vihreitä ja usein kiiltäviä."

Meillä varjoyrtti on viihtynyt paremmin kuin hyvin. Olen päättänyt luvannut miehelle, että tänä kesänä raivaan kaikki pihapolulle levinneet ja muut liiaksi rönsyilleet varjoyrtin kasvustot. Minulla ei ole niille osoittaa muuta sopivaa kasvupaikkaa, joten mielelläni lahjoitan versoja niitä haluaville puutarhaystäville.

Huuda siis hep ja laita viestiä kommentteihin sekä osoitetietosi sähköpostiin marietta.suvipiha@gmail.com,  niin lähetän raivaamiani rönsyjä joskus kesän aikana. Uskoisin, että 'perkausjätettä' riittää usealle halukkaalle. 






Kruunu Vuokko Puutarhan Lumo -blogista antoi tämän tunnustuksen jo useita viikkoja sitten. Olen saanut sen jo aiemmin myös Betweenlandilta ja Lauralta.

Nöyrimmät kiitokset, tunnustuksia on aina kiva saada :)
iloitsen niistä, vaikka tulisivatkin vain post in -lapuilla!



                                       


Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
  • Kopioi post it -lappu ja liitä se blogiisi
  • Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
  • Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla.
  • Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin. 
Olen jakanut tunnustuksen eteenpäin jo ennenkin, mutta sen jälkeen olen löytänyt monta uutta mielenkiintoista puutarhablogiystävää, joten päätin jakaa sen eteenpäin seuraaville:

Iirikselle Pähkinälehtoon
Leila Kastellille Metsätontun Ruusutarhaan
piville blogiin Onnea Istuttamassa
Saaripalstan Sailalle
Vaalean Vihreää


Ja koska nyt on jo kovin myöhä, kommentoin ja kerron heille tunnustuksesta huomenna :)





perjantai 26. lokakuuta 2012

Talven hipaisu ja tunnustus

Talven ensi hipaisu tuntui myös meillä. Tässä 10 kuvaa kesään -haasteen A-sarjan toinen kuva, tänään puoliltapäivin otettu. Kovasti on muuttunut piha kuukaudessa (tai muutama päivä aiemmin, sillä en ihan tarkasti pysty pitämään kuvausväliä). Suurin osa puista ja pensaista on pudottanut lehtensä. Taustalla syreenissä on vielä aika paljon vihreää, samoin kuin visakoivun takana valamonruusussa. Kellokärhössä lehdet ovat myös edelleen tallella, mutta kukinta on jo ohi.

Syysmyrkkyliljat näyttävät melkoisen palelevilta. Yksinkertainen valkoinen ehti tehdä pari kukkasta, mutta kerrottu valkoinen ihanuus taitaa edelleen uinua maan povessa eikä ehdi kukkia tänä vuonna. 

Tuoksumatara (Galium odoratum) säilyy lumipeitteen alla vihreänä talven yli.






Pirkko blogista elämää ja elämyksiä lähetti minulle uudelleen tuunatun sunshine-tunnustuksen. Aurinkoinen kiitos hänelle! Näitä tunnustuksia on aina yhtä kiva saada, mutta tällä kerralla kysymykset ovat hiukan haasteellisempia.

Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Elämäsi parhain saavutus?   En tiedä, kuinka paljon voin omaksi saavutuksekseni lukea, mutta parasta on ollut saada kaksi ihanaa lasta, jotka ovat löytäneet oman paikkansa elämässä. Heidän toimestaan olen saanut mukavan vävyn ja ihanan miniän sekä päässyt mummuksi.
2. Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?  perhe, hyvin laajassa merkityksessä, merkitsee jo useampaakin
3. Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksesi Pariisi, Rooma, Lontoo, New York?  Jokaiseen niistä matkustaisin mielelläni koska tahansa, mutta ehkä juuri Rooma kiehtoo tällä hetkellä eniten.
4. Lempi liikuntamuotosi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?  pilates, ei yhtä suosikkia ylitse muiden, 70-luvun melodinen pop, ?
5. Harrastuksesi? puutarhailu ja mummoilu

Hauska osuus näissä tunnustuksissa on myös se, että niitä kuuluu jakaa eteenpäin.Tässä siis tunnustus osalle niistä blogeista, jotka viime jaossa jäivät mainitsematta:

Elämää Onnenpähkinässä
Illakosta varjoliljaan
Jokivarren Maaretta
Laiska puutarhuri
Leena Lumi
Min skärgårdsträdgård






keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Haaste ja tunnustuksia


Otin vastaan Anna hyvän kiertää -haasteen blogista  Rikkaruohoelämää.
Tarkoituksena on laittaa hyvä kiertämään sekä sanoin että teoin.

Haasteen säännöt ovat tällaiset:
  • laita hyvä kiertämään sanoin ja teoin
  • kolme ensimmäistä kommentoijaa voi osallistua haasteeseen
  • jokainen heistä saa minulta jouluun mennessä pienen yllätyspaketin
  • jatka haastetta omassa blogissa eteenpäin 

Haaste on kiertänyt mm. neulontablogeissa, joten yllätyspaketeissa on usein ollut jotain omaneulomaa, mutta muutakin omatekemää voi pakettiin laittaa. Saa nähdä mitä itse keksin!

Kommentoida voivat toki muutkin kuin haasteeseen vastaavat, mutta mainitsethan kommentissasi, jos et osallistu haasteeseen.


Haasteen sanallisena hyvänä tahdon jakaa pari pientä lainausta Tuulia Ahon ja Minna Kurjenluoman kirjasta PUUTARHAN AIKA. Kirja on ilmestynyt tänä vuonna (WSOY) ja sain sen keväällä tyttären perheeltä syntymäpäivälahjaksi. Tämä kirja on taikaa! kirjoittaa Leena Lumi omassa esittelyssään.

Kirjan viimeinen luku on nimeltään SALLITTU ILO ja alkaa näin ...  "Puutarhan perimmäinen tarkoitus on tuottaa iloa. Ilo on terveellistä. Puutarhassa voin helposti yhdistää huvin ja hyödyn: istutan kukkivan hedelmäpuun - kirsikan, omenan, päärynän - ja nautin vuosikausia työni hedelmistä. Kuinka makeita ne ovatkaan!"  ...  ja jatkuu myöhemmin samalla sivulla ...  "Puutarhanhoidossa nautinto on tekemisessä. Kiireettömyydessä. Ikuisessa keskeneräisyydessä. Hitaassa matkassa siemenestä kukkivaksi sinivaleunikoksi. Puutarhurin hapuilevasta ajatuksesta reheväksi paratiisiksi."



 
 
Laura blogista Kukkapajalla ja Omalla pihalla antoi minulle tämän tunnustuksen jo jonkin aikaa sitten. Suurkiitos! Tunnustus ilahduttaa aina, "vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla" (lainaus tunnustuksen säännöistä).

Tällä kertaa en kuitenkaan jaa tätä tunnustusta eteenpäin erikseen nimetyille blogeille, sillä sen olen tehnyt jo aiemmin. Totean vain, että jokainen sivupalkissani oleva blogi ansaitsee sen, muuten ette siellä olisi!



 

Aurinkoisen tunnustuksen minulle antoi betweenland. Sekin lämmitti suuresti, varsinkin kun itse olen hymyileväinen ja aurinkoinen persoona. Positiivisuutta yritän myös blogissani viljellä.

Tunnustuksen saaneen täytyy vastata seitsemään kysymykseen, jakaa tunnustusta eteenpäin muille blogeille sekä tiedottaa valituille asiasta.

Alla kysymykset ja vastaukseni niihin:

Lempinumero: 3
Alkoholiton suosikkijuoma: raikas vesi
Lempieläin: siili
Facebook vai Twitter: naamakirjassa olen, twiitata en osaa
Intohimoni: puutarhailu ja mummuilu
Suosikkiviikonpäivä: olen sunnuntailapsi
Suosikkikukka: niitä tulee koko ajan lisää, mutta pitkäaikaisin on kielo


Tunnustus lähtee minulta seuraaville aurinkoisille blogeille:

Anun puutarha
elämää ja elämyksiä
Kädet mullassa
Salaisessa puutarhassa
Tontti 559 m2
Vaalean Vihreää


Ja lopuksi vielä hyvää Suomalaisen kirjallisuuden / Aleksis Kiven päivän iltaa kaikille!


tiistai 11. syyskuuta 2012

Syklaamit ja tunnustus


Sunnuntaina päätin antaa periksi syksylle ja istutin ruukkuun ensimmäiset syyskukkaset. Eipä silti, pidän syklaameista todella paljon ja tahtoisin ostaa niitä heti kun ne kauppoihin tulevat. Lähdimme puutarhamyymälään ostamaan valkoisia syklaameja. Kukkapöytien äärellä tuntui, että ne ovat yksinään liian värittömiä, joten otin kaveriksi pari eri sävyistä punaista. Sitä paitsi tuossa vaaleanpunaisessa on todella kauniit lehdet, joten senkin takia halusin juuri sellaisen.

Tarkoitukseni oli ostaa ainoastaan syklaameja, mutta - yllätys yllätys - mukaan tarttui muutama pussillinen sipuleita. Ja vielä suurempi yllätys oli, ainakin itselleni, että se tapahtui miehen aloitteesta. Hän ihastui yhteen villitulppaanilajikkeeseen ja ehdotti, että ostaisimme niitä. Kukkasipuleita myytiin irtotavarana eli itse saattoi pussiin kerätä haluamaansa lajiketta itselle sopivan määrän. Tarjolla oli hyvä valikoima erilaisia sipuleita, mutta pidin pääni kylmänä ja valitsin vain yhtä uutuustulppaania sekä kerrottua valkonarsissia.





Viherpiiperrystä sun muuta -blogin Katja on itse ideoinut Tsemppaava blogiystävä -tunnustuksen, jonka hänen taiteellisesti lahjakas Julia-tyttärensä on kuvittanut. Myös minulla oli ilo ja kunnia saada häneltä tämä tunnustus lauantaina. Lämmin kiitos siitä Katjalle!

Katja lupasi, että tunnustusta voi halutessaan jakaa eteenpäin. Eija Päärynäpuun varjosta  jakoi sunnuntaina tunnustuksen eteenpäin ja myös minä olin vastaanottajien joukossa. Kaunis kiitos myös Eijalle!

On lämmittävää huomata, että omat kirjoitukset ja kommentit ovat tuottaneet iloa ja kannustusta toisille. Itse aloitin blogini noin yhdeksän kuukautta sitten vain omaksi ilokseni ja puutarha-päiväkirjaksi. Kun sitten blogille ilmestyi lukijoita ja sain kirjoituksiini kommentteja,  oli se todella kannustavaa ja innosti kirjoittelemaan lisää.

Eija liittyi lukijakseni ensimmäisenä ja Katja myös ensimmäisten joukossa. Te olette molemmat ihania ja aktiivisia bloggaajia ja näin ollen ansaitsette saada tunnustuksen minulta myös itsellenne :D

On ollut hauska huomata, että tekstejä ja kommentteja lukemalla oppii pikku hiljaa 'tuntemaan' toisia bloggaajia ja heistä tulee ystäviä, joiden postauksia odottaa innolla. Täytyy tunnustaa, että minä olen melko laiska kommentoimaan teksteihin, mutta seuraamiani puutarhablogeja varsinkin luen tiiviisti. Teidän kaikkien postaukset antavat innoitusta ja inspiraatiota myös omaan puutarhurointiin.

Tämän Tsemppaava blogiystävä -tunnustuksen tahdon kuitenkin lähettää erityisesti kahdelle blogiystävälle.

Teresa Maria blogista An amateur's ventures on life on rakas ystäväni vuosikymmenten ajalta myös 'oikeassa' elämässä. Elämän pieniä ja suuria iloja ja suruja on jaettu opiskeluvuosista saakka. Ja tsempattu on, puolin ja toisin, aina tarpeen mukaan. Jos tykkäätte lukea englanniksi, kannattaa vierailla hänen blogissaan. Sisältö on monipuolista ja mielenkiintoista. Ja kuvat kauniita!

Leena Lumi on blogiystävä, jonka olen alusta alkaen kokenut 'sielunsisareksi', niin paljon ovat ajatukset käyneet yksiin monessa asiassa. Meillä on (ainakin) kaksi yhteistä intohimon kohdetta, kirjat ja puutarha. Ja erityiskiitoksen voisin hänelle lähettää siitä, että vuosien tauon jälkeen olen hänen innoittamanaan löytänyt taas runouden.








torstai 23. elokuuta 2012

Kaunis kiitos


Betweenland blogista Rikkaruohoelämää antoi minulle seuraavan tunnustuksen:



Kaunis kiitos  :D

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle lempiblogillesi ja kerro heille siitä kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it-lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.



Lempiblogeja, joita seuraan säännöllisesti, minulla on monia. Niitä löytyy tuolta sivupalkista ja jokainen ansaitsisi tämän tunnustuksen. Sääntöjen mukaan laitan sen kuitenkin eteenpäin seuraaville viidelle:

Akileijat - nuo hurmaavat viettelijättäret
Kujeita ryytimaalla 
Laiska puutarhuri
Puutarhastelua
Tuijan koti ja puutarha

Elleivät nämä blogit ole ennestään tuttuja, niin käykäähän ihmeessä tutustumassa.



perjantai 30. maaliskuuta 2012

Puutarhamatkani Blogistaniin





Geraniumilta blogista Tontti 559 m2 sain Inspiroiva Puutarha Blogi -tunnustuksen pari päivää sitten. Kaunis kiitos siitä! Kiva, jos joku on saanut inspiraatioita minunkin kirjoituksistani :) Itse olen saanut innoitusta ja uusia näkökulmia monesta blogista.

Tunnustukseen liittyy kolme kysymystä, joihin vastauksia kirjailen alle parhaani mukaan.

1) Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
2) Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
3) Mikä on puutarhafilosofiasi?

 Nykyiseen kotiimme muuttaessani parisenkymmentä vuotta sitten olin täydellinen noviisi puutarhan suhteen. Olin kyllä jo pikkutyttönä mökillä 'kasvattanut kauneutta' kylvämällä kehäkukan ja unikon siemeniä kivillä reunustamaani kukkapenkkiin, mutta paljon muuta kokemusta ei ollut, mitä nyt hiukan porkkanapenkkien kitkemisestä/harventamisesta. Pari vuotta meni harjoitellessa ja lähikirjaston laajaan puutarhakirjavalikoimaan perehtyessä. Sittemmin on puutarhalehtiä ja -kirjoja kertynyt itsellekin melkoiset määrät, ja innokkaana lukijana olen imenyt niistä tietoa itseeni.

Luulen kuitenkin, että geeneissäni ja syvällä sisälläni on aina asunut pieni hortonomi, joka vain on vihdoin päässyt toteuttamaan luontoaan. Mummula oli maalaistalo, jonka pihapiiri tarjosi virikettä sekä kauneuden kasvattamisen että hyötyviljelyn suhteen. Pappa oli puutarhakoulun käynyt ja mummu muuten vain viherpeukalo. Vasta nyttemmin uusia ja vanhoja puutarhakirjoja lukeneena olen ymmärtänyt, että siellä oli kaikki heidän aikansa puutarhakäsityksen elementit. Papalla oli kaksi kasvihuonetta, toinen kurkulle ja toinen tomaatille. Voi miten ihanaa oli, kun sai käydä 'pruuttailemassa' vettä kasvihuoneen kattoon! Mummun joriinit (daaliat) kukoistivat pitkissä penkeissä. Keväällä kasvilavoissa pienet orvokin ja petunian taimet kasvoivat oman pihan tarpeisiin ja myös myyntiin. Pihan laitamalta löytyi jopa lampi pohjassa talvehtivine ruutanoineen! Ja paljon muuta, oi mitä ihania muistoja!

Blogistan onkin sitten uudempi tuttavuus. Olen kyllä pitkään tiennyt, että monet ihmiset 'pitävät blogia', mutta varsinaisesti vasta viime syksynä löysin blogimaailman. Ensimmäinen aktiivisemmin seuraamani blogi oli tyttäreni ystävän blogi Chicling . Siinä Hanna nykyään bloggaa lähinnä ruoasta, suosittelen!

Siitä sitten pikkuhiljaa löysin myös puutarhablogit.Viime vuoden lopulla ajattelin aloittaa oman päiväkirjatyyppisen blogin pitämisen ihan vain itselleni, mutta melko pian huomasin linkittäneeni itseni eri puolille ja sitten olinkin jo osa Blogistania...

Lempikasveja minulla on lukemattomia. Rakastan sipulikukkia, niiden aikaista kasvuun lähtöä keväällä, kesän kukoistusta ja viimeisiä syksyn myrkkyliljoja. Toinen rakkauteni ovat kuunliljat, sittemmin myös vuokot ja akileijat sekä kurjenpolvet ...jne ... jne ...

Pihaani olen hankkinut myös erikoisuuksia, sillä en ole voinut vastustaa, jos joku harvinaisempi kasvin taimi on ollu taimitarhalla tarjolla. Pihallani kasvaa tähtililja, koiranhampaita, monenlaisia pikarililjoja jne. Rakkaimpia ovat kuitenkin ne kasvit, joihin liittyy jokin tarina. Pihamme pitämyspuu on tammi, appiukon aikanaan terhosta kasvattamasta taimesta jo puun kokoon kasvanut. Valamonruusu on vanhempieni pihalta, sinne isän serkun tuoma, kuulemma mummolani pihasta alun perin lähtöisin. Mustialan ruusu (Rosa 'Minette') on myös alkujaan mummulan pihapiiristä. Varjoliljakasvusto taas on peräisin yhdestä (hajonneesta) varjoliljan sipulista, jonka kaivoin miehen isoäidin puutarhasta (nehän lähtevät jopa yksittäisestä sipulisuomusta). Lapin akileija puolestaan on peräisin kummitätini pihalta Rovaniemeltä.

Puutarhafilosofiani on vuosien mittaan kiteytynyt lähinnä sanoihin luonnonmukainen ja monimuotoinen. Pyrin vaalimaan pihallani luonnosta peräisin olevia elementtejä ja siten säilyttämään monimuotoisuutta. Siihen kuuluu myös sellaisten kasvien vaaliminen, jotka tarjoavat ravintoa lähipiirin eläimille. Perhoset ovat erityisesti lähellä sydäntäni, mutta myös muut hyönteiset, linnut, siilit jne. Tänään sepelkyyhkypari ruokaili pihallani ja alla olevassa kuvassa ovat 'ruokalevolla'. 





Tunnustukseen liittyy myös sen lähettäminen edelleen. Lähetän sen tässä vaiheessa Anulle blogiin Pientä piharemonttia sekä Katjalle blogiin Viherpiiperrystä sun muuta  eli sieltä löytyy kasvien lisäksi myös käsitöitä.