Näytetään tekstit, joissa on tunniste pioni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pioni. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Pioni kukkii



Pioni 'Karl Rosenfield' avasi kukkansa eilen. Kukkia on tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin ja lähes kaikki kukat avautuivat samaan aikaan. Kukissa käy melkoinen kuhina, kun kimalaiset keräävät siitepölyä vasuihinsa. Tämä pörriäinen ehti kesken kuvan ottamisen jo lähteä kohti seuraavaa kukkaa, mutta usein samassa kukassa pyöri useampia kimalaisia yhtä aikaa.










torstai 7. kesäkuuta 2018

Pieniä ilonaiheita


Kevään kukinta eteni niin vauhdikkaasti, että paljon meni ohi. Onneksi uudet kukat ovat nyt vuorossa. Vuorijumaltenkukassa on kaksi kukkavartta, joissa molemmissa on tällä hetkellä auki kolme ylintä kukkaa niin tiiviinä ryppäänä, että niistä on vaikea saada selkeää kuvaa.





Kartanopionin viimeinen kukka, hiukan on jo ränsistynyt raukka.





Tulikellukat sen sijaan availevat ensimmäisiä melkeinpä liian räiskyvän oransseja kukkia.





Paratiisililjat ovat myös aloittamassa kukintaa. Viime kesänä kitkin vahingossa näiden siementaimia, mutta onneksi huomasin virheeni ajoissa ja työnsin pienet sipulit takaisin multiin. Vieressä nousee useita taimia, jotka tuskin kukkivat vielä tänä vuonna, mutta näyttävät hyvinvoivilta.





Hempeän vaaleanpunaisen akileijan terälehtien kärjet vihertävät hauskasti.





Valkoinen korallikeijunkukka taitaa juuri nyt olla se suurin ilonaihe. Olen istuttanut sen kesällä 2015 ja pelkäsin sen jo kadonneen, koska kukkia ei näkynyt viime kesänä. Lehdet ovat ihan saman näköiset kuin vieressä kasvavalla tavallisella korallikeijunkukalla, joten pelkästään niistä ei voinut päätellä, että reunimmainen kasvi on tämä valkoinen muoto.












perjantai 15. heinäkuuta 2016

Kukassa tänään


Kerrannaiskukkaisen jasmikkeen rennot oksat eivät jaksa kannattaa kukkien painoa, vaan ne lepäävät kiviaidan päällä.




Yksinkertaiskukkainen pihajasmike on kiivennyt korkeuksiin vieressä kasvavan pihlajan tukemana. Komein kukinta on naapurin puolella, mutta kameran muistikortti oli täynnä siinä vaiheessa kun havaitsin asian. Jasmike ei ole ainoa pihojemme rajavyöhykkeen kasveista, joka  näyttää paremman puolensa naapuriin - naapuri ei ole valittanut asiasta ;)




Tähtililja on täydessä kukassa.



Tähtililja




Pionin viimeinen kukka.





Valamonruusun kukinta jatkuu yhä ja pensaassa on vielä muutamia avautumattomia nuppuja.





Tämä on suosikkinäkymäni pihastamme, varjoliljan valtaama sisäänkäynnin viereinen kuunliljapenkki taustanaan 'metsäpuutarhani' alppiruusut.



Valkoinen varjolilja





Tässä tämän viikon osallistumiseni Mansikkatilan mailla -blogin kukkailotteluun.






lauantai 4. kesäkuuta 2016

Viikonlopun kukkia


Kartanopioni näyttää tekevän yhden uuden kukkavarren vuodessa. Siihen on neljä kukkaa auennut muutaman päivän sisällä ja yksi nuppu odottaa vielä.




Lehtokielot kukkivat tänä vuonna erityisen komeasti.




Vuorijumaltenkukka Dodecatheon media 'Alba'. Tämän selviytymistä talvesta jännitin eniten, mutta se näyttää selviytyneen loistavasti.




Alppiruusu 'Helsinki University' availee kukkiaan. Alppiruusujen kukinta on tänä vuonna vaatimattomampaa kuin viime vuonna. Varsinkin 'Pohjolan tytär', joka on yleensä aikaisempi, näyttää tekevän vain muutamia kukkia.




Violetin pihasyreenin kukinta jäänee myös vaatimattomaksi tänä vuonna. Joitakin kukkia on avoinna yläoksissa ja muuten nuppuja näyttää olevan melko harvassa.




Näillä kuvilla osallistun Mansikkatilan mailla -blogin Syreenintuoksuiseen Kukkailotteluun.






maanantai 28. maaliskuuta 2016

KEVÄT


Meillä on kevät! Minulle kevät alkaa lumikellojen kukinnasta. Viime päivien lämpö ja auringonpaiste ovat tehneet tehtävänsä ja lumikellot ovat kilvan availleet kukkiaan. Kovasti matalan varren päässä kellot nuokkuvat eivätkä lehdetkään vielä ole kasvaneet täyteen mittaansa, mutta monet kukat ovat auki.





Kovin paljon meillä ei vielä voi puutarhassa tehdä. Maa on monin paikoin vielä lumen peitossa, pinnaltaan jäässä tai litimärkää, joten nurmikolla kulkemistakin yritin välttää, puhumattakaan että olisi voinut haravoida.




Lumikellojen kasvupaikkoja siivoilin varovasti, jotta niiden ei tarvitse kuivuneiden lehtien läpi puskea. Helpostihan ne niiden läpi kasvavat, mutta näyttävät kauniimmilta ilman ruskeaa kauluria. 





Tällainenkin kaveri oli jo liikkeellä.




Kartanopionin verso nousee terhakkaana juuri lumesta vapautuneesta maasta. Tämän päälle kasasin vielä varulta hiukan edellisvuotisia lehtiä katteeksi.




Talventähti uskalsi varovasti vasta raottaa yhtä nuppua.




Lumikelloja kasvaa monessa eri kohdassa ja kasvustot ovat sen mukaisesti eri vaiheissa. Nämä ovat jo melko isolla nupulla, mutta paikoin on vasta pieniä alkuja nousemassa. Sehän on vain mukavaa, koska lumikellojen kausi näin pidentyy mukavasti.




Näiden kuvien myötä julistan Suvipihan puutarha- ja blogikauden 2016 avatuksi!










lauantai 11. heinäkuuta 2015

Puutarhapäivä


Tänään oli pitkästä aikaa kunnon puutarhapuuhastelupäivä. Olen ollut poissa kotipihalta kaksi viikkoa, joten hiukan jännitti ja pelottikin nähdä missä tilassa piha on. Viileähkö ja sateinen sää on saanut perennat ja varsinkin rikkaruohot kasvamaan todella suuriksi. Kukinta on onneksi edennyt sen verran hitaasti, että mitään tärkeää ei ole mennyt ohi. Päivä kului rikkaruohojen kurituksen merkeissä, mutta illansuussa otin muutaman kukkakuvan.

Kuunliljapenkissä kasvaa lukuisten punaisten varjoliljojen lisäksi yksi valkokukkainen. Tämä ihanuus on parhaillaan täydessä kukassa, mutta kaikki punaiset ovat vielä aivan nuppuisia.




Marjakuusen varjossa olevat valkoiset varjoliljat ovat myös vielä nupulla.Tämä kasvusto lisääntyy ilokseni pikku hiljaa. Viime vuonna kukkavarsia oli kaksi, mutta nyt myös kolmas, tosin vielä melko matala kukkavarsi on nupulla.




Pioni 'Karl Rosenfield' availee myös kukkiaan. Se on selvästi hyötynyt kosteasta kesästä, sillä kukkavarret ovat kasvaneet korkeiksi ja tukeviksi. Kukkia ja nuppuja on yhteensä viitisenkymmentä. Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, sillä sekosin laskuissa jossain vaiheessa.

  

Mooseksenpalavapensas

Päivä oli sen verran tuulinen, että kuvat olivat enemmän tai vähemmän epätarkkoja, mutta muutaman kuitenkin kelpuutin julkaistavaksi. Huomenna on tiedossa uusi puutarhapuuhastelupäivä, vai pitäisikö suosiolla käyttää sanaa kitkemispäivä. Koetan myös kuvata, toivotaan tuuletonta päivää!







sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Ennätys


Pioni 'Karl Rosenfield' kukkii upeampana kuin koskaan. Siinä on yli neljäkymmentä kukkaa auki samanaikaisesti ja vielä muutamia avautumattomia nuppuja. En ole kirjannut ylös kukkien määriä aiemmilta vuosilta, mutta uskoakseni tämä on ennätys. Näillä helteillä kukinta vain taitaa mennä ohi muutamassa päivässä.




Tämä on aika hauska kasvi, sillä siinä on eri tavoin kerrannaisia kukkia samassa yksilössä. Kukat avautuvat lähes yksinkertaisina ja heteiden keskeltä kasvaa myöhemmin lisää terälehtiä.





Tässä hiukan runsaampi yksilö. 





Tässä pionissa on loistavan punaiset kukat. Sävy muistuttaa mielestäni hiukan valamonruusua.





Yksi kukka on innostunut hiukan muita enemmän ja kasvattanut terälehtiä pallon täydeltä :)










lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kukassa tänään



Suvipihan kasvit ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun. Valitettavasti osa kukinnasta on jälleen mennyt ohi poissa ollessani ja osittain rehevyys on rikkaruohojen kukoistusta, mutta paljon ilonaiheitakin löytyy. Kuvasin tänään aamupäivällä pihan kukkasia ja tässä onnistuneet otokset. Kartanopioni teki tänä vuonna kolme kukkaa, tässä niistä 'tuorein'.




Lemmikit kukkivat uskollisesti joka vuosi - itse valitsemillaan paikoilla, tietenkin.



Kultatyräkki




Istutin viime kesänä ruukussa kasvaneet tuoksuorvokit syksyllä maahan. Ne ovat talvehtineet oikein hyvin ja kukkivat jo lähes yhtä runsaasti kuin vuosi sitten kukkivina taimina ostettaessa.






Alppiruusut kukkivat myös omalla pihalla, tässä Helsingin yliopisto ...





... ja kukkansa lähikuvassa.



Lehtokielo



Sininen espanjansinililja. Samassa kasvustossa vaaleanpunainen on kukkinut jo aiemmin.










tiistai 20. marraskuuta 2012

Kesä kuudessa kuvassa



Täällä blogeissa on marraskuun aikana kiertänyt Kuusi kuvaa kesästä -haaste, jonka Pirkko laittoi alulle mökkipuutarhassa-blogissaan. Aihe on muutoin täysin vapaa, mutta kuvien täytyy olla viime kesältä.

Leena Lumi lähetti haasteen minulle. Linkistä pääsee katsomaan hänen 'noin kuusi' kuvaansa eli saahan niitä kuvia laittaa useampiakin!

Kevät on puutarhassa ehkä ihaninta aikaa. Sipuli- ja mukulakasveista varhaisimmat nousevat vielä kohmeisesta maasta ja lumen alta ilahduttamaan uuden kasvun ihmeellä. Tässä kerrottua valkovuokkoa ja taustalla hyasintteja. Tuota valkovuokkoa tilasin vuosia sitten postimyynnistä. Kukin sai ostaa ainoastaan yhden maavarren palasen ja hinta oli suolainen. Onneksi se lähti kasvamaan ja leviämään. Olen levitellyt sitä jo useampaan paikkaan pieniksi kasvustoiksi.




Haagan Alppiruusupuistossa vierailin vihdoin menneenä kesänä. Olen usein ajatellut, että siellä olisi kiva käydä ja nyt vihdoin siihen oli tilaisuus parhaaseen kukinta-aikaan. Jos kenellä tilaisuus joskus tulee, suosittelen! Tässä linkki kesäkuun juttuuni.




Kesäperinteisiimme on kuulunut jo monen vuoden ajan vierailu Vanhan kirjallisuuden päivillä Vammalassa Sastamalassa. Kukkasiahan minä kuvaan missä kuljenkin, jos vain kamera on mukana. Suomalaisen kirjan museon Pukstaavin pihan laitamilla oli näin viehättävä puolivilliksi jätetty alue, jossa kasvaa varjoliljaa ja koiranputkea jasmikkeen katveessa.




Äiti täytti heinäkuun alussa 85 vuotta. Päivää vietimme hyvin pienimuotoisesti hänen kotonaan. Vein onnittelukimppuna omalta pihalta poimimiani pioneja, kahdeksan ja puoli kappaletta. Tuo 'puolikas' oli yhdessä kukkavarressa ollut lisänuppu ;)




Tänä kesänä emme ehtineet paljoa oleskella mökillä, mutta muutamia kauniita lomapäiviä ja viikonloppuja siellä vietimme upeista auringonlaskuista nauttien. Paikka on vanhempieni joskus 60-luvun alussa hankkima. Siellä vietin aurinkoiset, lämpimät, kauniit ja pitkät lapsuuden kesät. Näissä maisemissa lepään edelleen täydellisimmin, uni on syvää ja katkeamatonta ja merelle katsellessa sekä silmä että sielu lepäävät.




Kesäkuussa syntyi tyttärentyttäreni, suloinen sunnuntailapsi. Hänen ristiäisjuhlaansa vietimme elokuussa ja minua pyydettiin tekemään kukkakoristelut. Pyyntö tosin tuli hiukan viime tipassa.  Ristiäispäivän aamuna sitten keräsin kukkia mummin eli isoäitikollegani pihalta, joka on samalla paikkakunnalla. Jokaisessa kimpussa oli hortensian oksa ja sen lisäksi ruusuja, liljoja tai muita kukkasia sekä vihreänä kuunliljan tai vuorenkilven lehtiä. Vauhdilla niitä rakentelin maljakoihin ilman sidontalankaa, joten tämä kastepöydässä ollut on jo hiukan levinnyt kuvaamisen aikaan. Se on valitettavasti ainoa, josta minulla on kuva.