keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kesäkuvia ja villasukat



Sain jo jokin aika sitten Illakosta varjoliljaan -blogista Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos kivasta haasteesta, eilamar! Haasteen mukaan kuvien aihe on vapaa, kunhan ne on otettu viime kesänä. Tämä haaste on pyörinyt täällä blogistaniassa monena syksynä, kun kesän kaipuu on iskenyt. Itse olen vastannut siihen ainakin kerran aikaisemmin, vuonna 2012. Haasteen on laittanut alulle Mökkipuutarhassa -blogin Pirjo, jolle kiitokset kivasta ideasta. 

 


Kuvien täytyy siis olla viime kesältä ja valikoin siis kuvat tiukasti kesän eli kesä-, heinä- ja elokuun otoksista. Akileijoja olen kuvannut vaihtelevalla - siis huonolla - menestyksellä joka kesä. Jostain syystä kuvat niistä eivät tahdo onnistua, joten ne ovat päässeet aika harvoin mukaan kuvituksiin.




Oli melko vaikea valita kuutta kuvaa ja niiden avulla kertoa viime kesän tarina. Päätin siis tehdä kuusi kollaasia, joihin valitsin kuvia, joita en ole aiemmin blogissa julkaissut.




Kuvat ryhmittelin kollaaseihin löyhästi teemoittain joko värin tai muun tekijän perusteella, mutta kesän kulkua kronologisesti ne eivät kuvaa. 




Kuunliljojen lehtien muodot ja värit ovat ehdottomasti yhden kollaasin arvoisia.




Kuvia selatessani huomasin, että usenmiten kuvan kohteena on yksittäinen kasvi tai kukka ja laajempia näkymiä olen kuvannut aika vähän. Tässä kuitenkin kaksi näkymää, jotka tosin ovat lähes samasta kohdasta, mutta hiukan eri suuntaan aukeavia.






Kesän kukkakuvien jälkeen yksi aiheeltaan hiukan talvisempi - tai siis minähän käytän villasukkia kesälläkin.  Silmukat ristissä -blogissa knea järjesti arvonnan sadantuhannen kävijän rajan rikkoutumisen kunniaksi. Huikea kävijämäärä ja huikeat olivat palkinnotkin, kokonaista kaksitoista paria toinen toistaan ihanampia villasukkia. Olin onnekas ja voitin sukkaparin Touring Bubbles. Viluvarpaani kiittävät!











perjantai 25. joulukuuta 2015

Rauhallista joulua!


Olisin ostanut valkoisia hyasintteja, mutta olin asialla niin viime tipassa, että meidän marketissa oli jäljellä lähinnä vain vaaleanpunaisia. Niitä en tänä vuonna halunnut, mutta onneksi kaivelemalla hyllystä löytyi viisi nuppuista sinistä, jotka siis lähtivät mukaan. Hyasintit olivat aluksi muutaman päivän sisällä, jotta saivat kukkansa auki ja muuttivat sitten lasitetulle terassille. Nyt terassilla tuoksuu huumaavasti.

Kovasti rauhallista on minulla viime aikoina ollut täällä blogissa. Pariin haasteeseen olen vastauksia kirjoitellut, mutta valmista ei ole vielä tullut. Ehkäpä ne valmistuvat loppiaiseen saakka jatkuvan loman aikana.

Hyvää ja rauhallista joulun jatkoa kaikille!


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Blogini tarina


Tänään on juuri sopiva päivä vastata Kaaos kukkaruukussa -blogista saamaani haasteeseen. Kiitokset Pelaguulle mukavasta haasteesta!

Aloitin blogini 6.12.2011 eli blogini täyttää tänään neljä vuotta. Ensimmäisen postauksen itsenäisyyspäiväkuvassa on myös - yllätys, yllätys - jouluruusu ja kaksi kynttilää.

Olin vasta saman syksyn aikana tutustunut tarkemmin blogien maailmaan ja mietin, että blogi olisi kätevä tapa laittaa muistiin puutarhaan liittyviä tapahtumia ja kuvia. Ajattelin pitää blogia lähinnä puutarhapäiväkirjana, johon voisin merkata muistiin uusien kasvien hankinnat ja istutuspaikat, jotta seuraavanakin kesänä ne muistaisin. Tarkoitukseni oli pitää blogi yksityisenä, mutta melko pian muutin sen julkiseksi. Se oli hyvä päätös, sillä näin pääsin vuorovaikutukseen monien ihanien bloggareiden kanssa.

Olen bloggaamisessa pitäytynyt tiukasti puutarhaan tai ainakin kasveihin ja luontoon liittyvissä aiheissa. Kehitystä ei siis ole tapahtunut ;) En myöskään tunnista mitään erityisiä taitekohtia, joten siinä mielessä tästä ei kovin pitkää tarinaa synny.

Minua, puutarhailuani ja bloggaamistani kuvaa hyvin kaksi termiä, 'hidas puutarhanhoito' ja 'hidas bloggaaminen'. Ensimmäistä olen itse käsitellyt maaliskuussa 2012 postauksessani Slow Gardening ja Lady of the Mess nosti jokin aika sitten esiin aiheen Slow Blogging. Siihen palaan varmasti vielä myöhemmin ...





Haastan seuraavat bloggarit kertomaan oman bloginsa tarinan:

Eijan blogista Päärynäpuun varjossa -  Eija oli ensimmäinen blogiini kirjautunut lukija 
Lauran blogista Elämää Paratiisinpalasessa
Pionin blogista Anun puutarha ja 
Riinan blogista Versoja Vaahteramäeltä


Haasteen ohjeet ovat tässä:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.










maanantai 30. marraskuuta 2015

Satokausikalenteri



Eijan blogissa Päärynäpuun varjossa oli taannoin arvonta, jossa oli palkintona vuoden 2016 Satokausikalenteri. Minä olin onnekas ja sain tuon upean kalenterin omakseni. Kiitokset Eijalle kivan arvonnan järjestämisestä sekä myös palkinnon lahjoittaneelle Satokausikalenterille.

Tämä kalenteri on aivan huippu, sillä seinäkalenterin lisäksi siinä on aivan uskomaton määrä TIETOA. Minulle satokausikalenteri oli uusi tuttavuus, mutta nyt se tulee varmasti olemaan jokapäiväisessä käytössä.

Tieto-osuuden alussa on yleistietoa ravintoaineista ja saantisuosituksista. Sekä kasvisten että merenelävien osalta on luettelo niiden sisältämistä kivennäisaineista ja vitamiineista ja listaan on merkitty värillä tai tähtisymbolilla erityisen korkeat pitoisuudet, joten ne on helppo huomata. 

Kalenterissa esitellään yli 150 Suomessa myytävää kasvista. Luettelossa on niistä kuva, yleistietoa, satokausi ja säilytysohje. Kunkin kuukauden kohdalla on luettelo kotimaisista ja ulkomaisista sesonkikasviksista sekä varastokasviksista. Sesonkitaulukko löytyy myös kalojen, äyriäisten ja nilviäisten osalta.
 
Satokausikalenterin verkkosivuilla ja Facebook -sivuilla on runsaasti lisää tietoa. Kannattaa käydä tutustumassa, suosittelen lämpimästi! 






keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Langenneita impiä ja myöhäisiä nuppuja



Syysmyrkkyliljat eli alastomat immet ovat tänä vuonna tehneet runsaasti kukkia. Paras kukinta meni minulta ohi ja viime viikonloppuna lähes kaikki immet makoilivat langenneina pitkin maata.

Viikonlopun ja alkuviikon parin syyslomapäivän aikana valmistelimme pihaa talviteloille. Mies haravoi ja minä siistin hiukan perennakasvustoja sekä kuvasin viimeisiä kukkijoita.





Myrkkyliljojen kukkavarsi on melko hento ja herkkä kaatumaan, joten kukat lakoavat pitkin maata ellei niiden seurana kasva pystyssä pysymistä edesauttavaa aluskasvia. Minä olen perkannut kasvupaikalta pois lähes kaikki perennat ja tarkoitukseni on ensi kesänä istuttaa tilalle jotain sopivaa maanpeitekasvia.





Myrkkyliljan mukula tekee useita kukkia ja ne nousevat pidemmän ajan kuluessa, joten lakoontuneiden tilalle nousee onneksi uusia.





Nämä valkoiset olivat vielä maanantaina terhakkaasti nupulla. Tiistaina huomasin, että joku oli katkonut kaikki nuput. Todennäköisin syyllinen on rusakko, mutta olisihan sille ollut tarjolla parempaakin syötävää kuin myrkyllisen kasvin nuput. No, eihän se niitä ollut syönyt, katkonut vain maata myöten.





Näistä nupuista oli katkaistu tuo korkeampi. Jostain syystä tihutyön tekijä ei ollut koskenut lainkaan liloihin kukkiin, mutta oli katkonut kaikki muut valkoiset, paitsi nuo juuri ja juuri maasta työntyvät ihan pienet alut.






Lahjakärhöni 'Unna Nooa' ehti tehdä yhden pienen nupun, mutta se tuskin ehtii aueta ennen talven tuloa. Harmi, sillä olisi ollut kiva nähdä sen kukkakin, mutta toivottavasti ensi kesänä sitten.






Pagodikärhö on tehnyt paljon uusia nuppuja, joista muutama varmasti ehtii myös kukkia.






Pensaskärhö, Clematis recta 'Purpurea', vietti kesän ruukussa ja istutin sen jokin aika sitten talvehtimaan maahan.  Se oli ihan salaa tehnyt useita nuppuja ja yksi kukka oli ehtinyt auetakin. 






Lopuksi vielä yksi heinäkuussa ottamani kuva valkoisesta varjoliljasta. Keräsin maanantaina näiden siemenkodat ja minulla on runsaasti ylimääräisiä siemeniä. Jos haluat kokeilla kasvattaa varjoliljaa siemenestä, laita kommenttia tai sähköpostia. Siemeniä riittää useammallekin, mutta niiden itävyydestä en anna takuuta :)

Varjoliljan siemenkasvatus on melko haasteellista ja kukintaa saattaa kuulemma joutua odottamaan jopa seitsemän (!) vuotta. Luin myös jostain, että valkokukkaisen yksilön siemenestä ei välttämättä kasva valkoisena kukkivia kasveja, jos pölyttäjänä on ollut värillinen varjolilja. Nämä yksilöt kasvavat vierekkäin ja punaiset ovat usean metrin etäisyydellä, joten ehkäpä nämä ovat risteytyneet keskenään ja jäkeläisetkin ovat valkokukkaisia.








torstai 8. lokakuuta 2015

Roosa nauha -päivä 9.10.2015



Huomenna olevan Roosa nauha -päivän kunniaksi pieni kollaasi menneen kesän kuvista, joissa on enemmän tai vähemmän pinkkejä kukkia.

Perjantaina pinkkiä päälle - minun vaatekaapistani ei tosin taida vaaleanpunaista löytyä, joten täytyy pukeutua hiukan soveltaen siihen suuntaan.   







sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Lipsuu, lipsuu



Kukkasipuleita olen tänä syksynä päättänyt hankkia maltillisesti. Aika hyvin olen siinä onnistunut eikä tämäkään kovin pahaa lipsumista vielä ole, eihän.

Minä asun työni takia viikot toisella paikkakunnalla. Nykyinen kakkosasuntoni on kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa ja asuntoon kuuluu pikkuinen oma piha, sellainen rivitalopihatyyppinen. Olen asunut tässä jo jonkin aikaa, mutta kesällä ei aika taikka energia riittänyt pihan laittamiseen. Piha on suurimmaksi osaksi voikukan ja muiden rikkaruohojen valtaamaa nurmikkoa. Terassin vieressä on kapea kukkapenkki, jossa kasvoi pelkästään vuorenkilpeä. Pihan nurkassa kasvaa pieni puu, jota en tunnista varmuudella.

Kukkapenkistä raivasin aiemmin syksyllä puolet vuorenkilvistä pois ja istutin tilalle Suvipihalta muutaman pikkusydämen ja keijunkukan alun. Pihalla vieraillut pupu söi heti pikkusydämistä lehdet, mutta ne näyttävät olevan hengissä ja pukkaavat uutta alkua. Niiden joukkoon olin suunnitellut istuttavani kevään iloksi lumikelloja, mutta asia oli vain jäänyt. Onneksi löysin vielä sipuleita, jotka tuntuivat ihan kiinteiltä. Lumikello on ehdoton suosikkini ja halusin tähän nimenomaan ihan tavallista puistolumikelloa ja toiveena on, että ne kukkivat tässä suotuisassa paikassa todella aikaisin.






Päivän heräteostos oli kaksi syklaamin mukulaa. Ne istutin sen pienen puun juurelle, jossa on entuudestaan myös joitain pikkusipuleita. Laji on Cyclamen cilicium 'Rosea' eli kilikiansyklaami. Talvehtiminen on epävarmaa, sillä laji ei ole yhtä kestävä kuin murattisyklaami tai balkaninsyklaami. Kokeillaan nyt kuitenkin, kun niitä on Suomeen myyntiin tuotu, eikä mahdollinen tappiokaan ole kuin nelisen euroa. Murattisyklaami lienee kaikkein kestävin ja se on menestynyt jo useita vuosia ja kukkinut Suvipihalla.








tiistai 22. syyskuuta 2015

Auringonkukkapelto


Sunnuntailenkki kulki auringonkukkapellon ohi. Minulla ei valitettavasti ole kuvaa pellosta, sillä mukana ei ollut sen paremmin kameraa kuin puhelintakaan. Kukkia oli lupa poimia omaan käyttöön, joten muutama kukkanen täytyi mukaan taittaa.




Minä joudun olemaan yhtäjaksoisesti poissa kotipihalta useita viikkoja. Mies lähti sinne tänään muutamaksi päiväksi haravoimaan ja hoitelemaan muita syyspuuhia. Pyynnöstäni hän tutkaili myös kasvien tilannetta ja lähetti pari kännykkäkuvaa. Yläkuvassa tammen oksaa pitkin kietoutuneen lumikärhön ensimmäiset kukat.




Toisen kuvan mies nappasi myrkkyliljoista, joille hän antoi uuden kasvitieteellisen nimen 'Lilius Poisonicus' :) Ensimmäisenä auenneet kukat ovat jo laonneet, mutta onneksi ihan runsas rypäs kukkia on vielä pystyssä. Edellisissä kuvissa vain pieninä alkuina näkyneet myöhäisempien lajikkeiden versot ovat nekin jo availemassa kukkiaan.

Tähän kohtaan sopii pieni tunnustus. Yhden kasvitilauksen tein, kun 'vahingossa' huomasin valkovuokko 'Bracteata Plenifloran' KodinKukkien nettikaupassa. Lähetys saapui tänään, mutta maavarren palaset saavat odottaa turpeen seassa vielä muutaman viikon ennen kuin pääsevät todennäköisesti juuri tämän istutusalueen multiin odottelemaan kevättä.




Sunnuntaina istutin myös eri sävyisiä syklaameja tuomaan hiukan väriä terassin kulmalle.







tiistai 15. syyskuuta 2015

Myrkkyliljat


Myrkkyliljoista ensimmäisenä kukkii tämä yksinkertaiskukkainen. Se on lisääntynyt vuosien mittaan melko mukavasti ja kukkia on tänä vuonna tulossa lähes kaksikymmentä. Se lienee turkinmyrkkylilja, Colchicum cilicicum.




Muistiinpanojeni (= säilytetyt myyntipakkausten tarrat tai pahvit) mukaan olen istuttanut pihalle seitsemää eri lajiketta yhden tai useamman mukulan. Myrkkyliljojen alkuja näkyi viikonloppuna yhteensä neljässä kohdassa. Eri lajikkeiden tarkkoja istutuspaikkoja en ole merkinnyt muistiin, mutta kaikki ovat samalla istutusalueella melko lähekkäin.




Myöhäisempiä lajikkeita on toivon mukaan vielä nousemassa. On myös mahdollista, että joku niistä on kadonnut. Täytyykin yrittää seurata ja merkitä muistiin, mitä lajiketta missäkin kohdassa kasvaa. Näiden maasta työntyvien alkujen perusteella ei lajiketta kannata edes yrittää arvailla.




Tässä vielä tuo ensimmäisen kuvan rypäs hiukan toisesta suunnasta kuvattuna.  









maanantai 7. syyskuuta 2015

Maltillisesti sipuleita


Tänä vuonna olen ollut todella maltillinen kukkasipulien kanssa - toistaiseksi. Saa nähdä säilyykö maltti, sillä toisten bloggarien sipuliesittelyt saavat sormet syyhyämään.

Minulla on pihavaraston seinustalla kasvanut yhtä sun toista kukkasta, joista osa on siihen vasiten istutettu tai kylvetty ja osa kylväytynyt itsekseen. Tarkoitukseni on poistaa paikalta kaikki perennat ja tehdä siitä sipulikukkien ja yksivuotisten kesäkukkien istutusalue. Muutaman vuoden olen jo aluetta perannut ja pelkään, että perkaamista saan jatkaa vielä tulevinakin kesinä. Maassa tuntuu olevan melkoinen siemenpankki ja myös jonkin perennan maavarsia löytyy yhä edelleen.

Istutin aluelle muutaman pussillisen kasvitieteellisten krookusten mukuloita. Maata perkatessani sieltä nousi melkoinen määrä vanhoja mukuloita ja myös ne pääsivät takaisin kunnostettuun kasvualustaan. Seinusta on suojainen ja lämmin, joten odotettavissa on aikaista kukintaa, mikäli versot säästyvät keväällä rusakoiden hampailta.




Keväällä tammen juurelle istuttamani lumikärhö on kasvanut reippaasti ja huomasin muutamissa versoissa myös kukkanuppuja. Toivottavasti loppuviikolle luvattu lämmin sää jatkuu sen verran pitkään, että ainakin osa kukista jaksaisi avautua.




Pagodikärhö on tänä kesänä päässyt kunnolla kasvuun ja rehevöitynyt aivan valtavasti, mutta on tehnyt vain yhden ainoan kukkasen. Kovasti olen yrittänyt tihrustaa, mutta en ole havainnut siinä useampia nuppuja tai kukkia.

 


Syysmyrkkyliljat ovat myös nousemassa ja aloittelemassa kukintaa.

  




lauantai 22. elokuuta 2015

Syyslannoitusta


Minulla oli taannoin onnea Kanelia ja kardemummaa -blogin arpajaisissa ja voitin Biolanin syyslannoitetta. Lannoituspuuhiin ehdin kuitenkin vasta tänään, mutta jos loppukesä jatkuu lämpimänä vielä tovin, ehtivät pensaat hyödyntää lannoitteen. Monta syksyä on mennyt niin, että lannoittaminen on jäänyt kokonaan väliin, joten parempi vaikka hiukan myöhässä kuin ei ollenkaan. Puskani ja minä lähetämme kiitokset Marialle ja Biolanille. 




Aika käteviä käyttää ovat nämä syyspanokset. Puun tai pensaan juurelle kaivetaan pieni kuoppa, maatuvassa pikarissa oleva panos tiputetaan sinne, perään hiukan vettä ja kuoppa peitetään. Niin on puska, kuten vaikkapa kuvan mustilanhortensia, saanut sopivan satsin syyslannoitetta juurelleen. Ohjeen mukaan panoksia laitetaan yksi pensasta ja kolme puuta kohden. Ohjeessa ainoa kohta, jota hiukan ihmettelin, oli kehotus laittaa panos lähelle runkoa. Yleensähän lannoitusohjeissa ainakin puiden kohdalla kehotetaan lannoitteet laittamaan latvuksen laitamille.




Pihalla ei ole paljoa uutta kuvattavaa, mutta vanhaa kantaa oleva syysleimuni availee kukkiaan. 







lauantai 15. elokuuta 2015

Loppukesä


Loppukesän tuntua puutarhassa - syysvuokko on avannut ensimmäisen kukkansa ...




... mustilanhortensian kukinnoissa osa laitakukista on auennut ...





... ja rusopäivänliljan kukkia avautuu, keltaisen päivänliljan kukinta on ohi.

Nämä kuvat ovat tämän viikon alkupuolelta. Kukinta Suvipihalla on kääntynyt syksyiseksi, vaikka päivän säätiedotuksessa luvattiin ensi viikolle helteitä. Minun kesälomani on ohi ja työt kutsuvat jälleen maanantaina. Ihan hyvä niin :)










torstai 30. heinäkuuta 2015

Lahjakärhö vihdoin maassa


Täytin keväällä pyöreitä ja sain tyttären perheeltä lahjaksi oman kärhölajikkeen. Kärhön on vuonna 2011 risteyttänyt Juhani Räsänen Joensuussa Botanialla. Kärhön nimi on Clematis 'Unna Nooa' tyttären lasten mukaan ja nimi viedään kansainväliseen nimirekisteriin tulevan talven aikana. 

Kesäkuussa sain pienen kärhönalun Joensuusta. Istutin sen tuolloin ruukkuun odottamaan lopullisen kasvupaikan valmistumista. Tuon Laura Ashleyn obeliskin hankin pari viikkoa sitten jo valmiiksi ja tällä viikolla vihdoin pääsin istutuspuuhiin. Olisi ehkä ollut varmempaa talvettaa kärhö ruukussa, mutta koska minulla ei ole siihen sopivaa paikkaa, ainoa vaihtoehto oli istuttaa se maahan. Toivottavasti se ehtii juurtua riittävän hyvin, jotta se selviää hengissä talven yli!




Tässä kuvassa kärhö, tai siis muutama lehti, näkyy hiukan paremmin. Kärhössä on ainoastaan yksi verso, jota en raaskinut lyhentää, vaikka istutusohjeissa kehotetaan katkaisemaan versot istutettaessa. Kärhön juurelle istutin valkoiset kesäpikkusydämet, jotka ovat tähän saakka olleet piharuukussa 'kesäkukkina'.







lauantai 25. heinäkuuta 2015

Varjolilja


Varjolilja on Maatiainen ry:n valitsema vuoden 2015 perinneperenna. Minun punainen varjoliljakasvustoni on peräisin yhdestä ainoasta (hajonneesta) sipulista, jonka vuosia sitten kaivoin mieheni isoäidin pihasta. Tämä sitkeä liljakasvi lisääntyy siis kokonaisista sipuleista, mutta myös yksittäisistä sipulisuomuista ja siemenestä.




Valkoinen varjolilja on hennompi ja matalampi kuin punertava siskonsa. Kukkiakin on harvemmassa, mutta se on aivan ihastuttava. Sen taimen sain veljeni vaimolta, joka puolestaan oli joskus saanut niitä veljensä vaimolta ... näinhän perinneperennat ovat kautta aikojen levittäytyneet.




Varjoliljat ovat lisääntyneet pihassamme myös siemenestä. Tämä uusi siementaimi kukki tänä vuonna ensimmäisen kerran. Nuput olivat tummempia kuin alkuperäisellä varjoliljalla, mutta kukat eivät ole juuri sitä tummempia, mutta ehkä niissä on hiukan enemmän tummia pilkkuja.





Edit: tässä vielä toinen linkki Maatiainen ry:n sivuille ja lisää juttua varjoliljasta





lauantai 11. heinäkuuta 2015

Puutarhapäivä


Tänään oli pitkästä aikaa kunnon puutarhapuuhastelupäivä. Olen ollut poissa kotipihalta kaksi viikkoa, joten hiukan jännitti ja pelottikin nähdä missä tilassa piha on. Viileähkö ja sateinen sää on saanut perennat ja varsinkin rikkaruohot kasvamaan todella suuriksi. Kukinta on onneksi edennyt sen verran hitaasti, että mitään tärkeää ei ole mennyt ohi. Päivä kului rikkaruohojen kurituksen merkeissä, mutta illansuussa otin muutaman kukkakuvan.

Kuunliljapenkissä kasvaa lukuisten punaisten varjoliljojen lisäksi yksi valkokukkainen. Tämä ihanuus on parhaillaan täydessä kukassa, mutta kaikki punaiset ovat vielä aivan nuppuisia.




Marjakuusen varjossa olevat valkoiset varjoliljat ovat myös vielä nupulla.Tämä kasvusto lisääntyy ilokseni pikku hiljaa. Viime vuonna kukkavarsia oli kaksi, mutta nyt myös kolmas, tosin vielä melko matala kukkavarsi on nupulla.




Pioni 'Karl Rosenfield' availee myös kukkiaan. Se on selvästi hyötynyt kosteasta kesästä, sillä kukkavarret ovat kasvaneet korkeiksi ja tukeviksi. Kukkia ja nuppuja on yhteensä viitisenkymmentä. Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, sillä sekosin laskuissa jossain vaiheessa.

  

Mooseksenpalavapensas

Päivä oli sen verran tuulinen, että kuvat olivat enemmän tai vähemmän epätarkkoja, mutta muutaman kuitenkin kelpuutin julkaistavaksi. Huomenna on tiedossa uusi puutarhapuuhastelupäivä, vai pitäisikö suosiolla käyttää sanaa kitkemispäivä. Koetan myös kuvata, toivotaan tuuletonta päivää!