Anittan ja Esan piha

Avoimet puutarhat 2017 -tapahtuma järjestettiin sunnuntaina. Osallistuimme saman viikonlopun aikana toiseen kesätapahtumaan Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla, joten koetin etsiä vierailukohdetta sunnuntain kulkureittimme varrelta. Aivan ihastuttava avoin puutarha, Anittan ja Esan piha, löytyi Euran Mannilasta.

Kohde on kahden omakotitalon yhteinen piha-alue ja hyötypuutarha, sillä oman talonsa ympäristön lisäksi he hoitavat viereisen, kuvassa taustalla näkyvän, Esan lapsuudenkodin pihaa. Laajalle alueelle mahtuu niin näyttäviä perennapenkkejä kuin luonnontilaisia alueitakin sekä monia kekseliäästi toteutettuja taideteoksia. Peltoalueen hyötypuutarhassa on omena-, kirsikka- ja luumupuita, marjapensaita ja kasvimaa sekä kasvihuone.

Talo sijaitsee kallion päällä, mitä ei uskoisi, kun katsoo rehevää kasvillisuutta sen ympärillä.

Kaunista kalliota pidetään osittain näkyvillä ja pihalla arvostetaan myös luonnonkasveja.

Vanhemman talon pihapiiriä hoidetaan vanhaa mallia kunnioittaen ja pitkät, rehevät perennapenkit reunustavat pihaa.

Tällä mansikkamaalla eivät rastaat pääse marjoilla herkuttelemaan.

Pihalla on lukuisia hauskoja vanhoista esineistä ja luonnonmateriaaleista, kuten kannoista, oksista ja risuista koottuja asetelmia.

Luonnon oma taideteos - kannon päällä kasvaa upea kääpä.

Kiitos Anitta ja Esa, kun avasitte pihanne ja annoitte meidän ja monen muun vierailla siellä!

Ideoita Paulan pihasta

Paulan Paratiisista sain monia ideoita, joista ainakin osan toteutan omassakin pihassa - joskus. Amppelin voi ripustaa myös puun oksalle, tässä upea verenpisara.

Vesiaiheen ei tarvitse olla suuren suuri, kaunis ruukku riittää.

Kasvit pääsevät paremmin esille, kun kukkapenkki on pergolarakenteen sisäpuolella.

Mansikkamaan voi rajata myös saviruukkutorneilla - jos vain materiaalia on kertynyt riittävästi.

Runsailla luonnonkukkakimpuilla voi koristella vaikkapa huvimajan edustan.

Lummelammikko vesisoikossa - lumme talvehtii ojassa.

Pelakuita ja pihakoristeita

Paulan Paratiisin esittely jatkuu pelakuiden ja pihakoristeiden osalta. Paula on innokas pelargonien harrastaja, minkä kyllä huomaa ja näissä kuvissa on vain pieni osa hänen kokoelmastaan. Puutarhurin lukutelineeseen on jäänyt ilmeisen kovassa käytössä ollut puutarhakirja.

Puutarhassa on joka puolella ihania pihakoristeita, tässä pienten pihavieraiden juoma-allas.

Luonnonlajeja muistuttavat pienikukkaiset pelargonit ovat erityisen herttaisia.

Puu on saanut kruunun oksilleen. 

Vanhat hyvin palvelleet puutarhatyökalut ovat päässeet seinälle koristeeksi.

Upea metallinen tuulikello.

Monilla pelargoneilla on niin koristeelliset lehdet, että kukkia ei edes kaipaa.

Puutarhakeijujen tai -tonttujen salainen soppi.

Paulan Paratiisissa

Minulla oli suuri ilo vierailla Paulan Paratiisissa eilen. Pieni sade, joka kuitenkin illan mittaan taukosi, ei haitannut kiertelyämme ihastelemassa toinen toistaan upeampia ja hauskempia yksityiskohtia. Huomatkaa tämä miesten paviljongin kasvikatto! 

Alkuun Paula selvitti miten puutarha on neljännesvuosisadan aikana vaihe vaiheelta muuttunut ja kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Sen jälkeen ja kahvittelun lomassa kiertelimme ihastelemassa sekä kasvillisuutta että lukuisia hauskoja ja kauniita esineitä, joista laitan kuvia myöhemmin.

Minä ihastuin etenkin kasvien erilaisiin ja kauniisiin lehtiin, joita kuvasin innolla.

Puutarha on kulkuväyliä ja oleskelualueita lukuun ottamatta kauttaaltaan kasvien peitossa. Paula kertoi olevansa erityisen ilahtunut luonnonkukista, jotka ovat löytäneet tiensä puutarhaan, kuten tämän kuvan puna-ailakki. Erilaiset ja eri väriset lehdet muodostavat hienoja yhdistelmiä. 

Upein koskaan näkemäni ruukkuhortensia.

Suurkiitokset mukavasta illasta, ehtoisa emäntämme Paula!