Kevättää

Hieno keväinen viikonloppu on takana. Lauantaina kaunis auringonpaiste helli viileähköstä tuulesta huolimatta jopa liiaksi ja Vantaalla huomasin ensimmäiset kukkivat leskenlehdet. Tänään oli suuren osan päivää pilvistä, mutta tuuletonta. Kevättää kovasti eikä yöpakkasistakaan ole pelkoa, joten istutin terassin ruukkuun erilaisia sipulikukkia.

Valitsin melko nuppuisia kasveja, jotta kukintaa riittäisi mahdollisimman pitkään. Kaikki kirjopikarililjat ja Jetfire-narsissit tosin olivat jo täydessä kukassa, mutta vaaleansiniset helmililjat ja Minnow-narsissit ovat vasta avautumassa ja Rococo-tulppaanien nuput punersivat vain hiukan.

Pikkupihan penkeistä nousee lumikelloja ja muitakin piippoja. Kovin ne ovat vielä matalia, mutta muutama nuppukin on jo näkyvissä. Kotipihan lumikellotilanteen pääsen tarkistamaan vasta tulevana viikonloppuna.

Ensimmäiset sipulit maahan

Eilen istutin ensimmäiset pikkusipulit, lumikelloja tietenkin. Piipahdin läheisessä puutarhaliikkeessä hakemassa kukkatuliaisen kyläilypaikkaan ja huomasin, että syksyn sipulipakkaukset olivat saapuneet. Mukaan lähti pari pussia turkinlumikellon, Galanthus woronowii, sipuleita. Ne pääsivät heti tänne pikkupihan multiin kesällä istutetun kuunliljan juurelle.

Palkintokasvit maassa

Minulla oli onnea voittaa peräti ensimmäinen palkinto Selätön puutarhuri -blogin Maatuskan heinäkuussa järjestämässä arvonnassa. Voitot olivat niitä parhaita - kasvien alkuja ja siemeniä. Kaiken kukkuraksi pääsin itse valitsemaan pitkästä listasta mieluisimmat kasvit :)

Palkintopaketti saapui pari viikkoa sitten - kasvit olivat virkeitä ja hyväkuntoisia, sillä Maatuska oli pakannut ja merkannut ne huolellisesti. Availin hiukan pusseja ja keräsin kasvit kuvausta varten isoon savikulhoon, minkä jälkeen ne pääsivät tilapäisistutukseen pikkuruukkuihin odottelemaan kasvupaikkojen valmistumista.

Palkintopaketin kamtsatkan- ja turkestaninmaksaruohon alut päätin istuttaa pikkupihalle. Parvekkeen tilalla meillä pohjakerroksessa on lasitettu terassi ja sen edustalla kenttäkivistä ladottu kapea kaistale, jonka nurmikko ja voikukat ovat valloittaneet. Paikoin kiviä ei edes huomaa, sillä nurmi kasvaa niin tiiviisti päällä. Päätin raivata maksaruohoille kasvualustan tuon kaistaleen alkupäähän, mutta sitten mopo melkein lähti lapasesta.

Perkasin ja putsasin yhtenä iltana pikkuisen pätkän ja seuraavana taas hiukan lisää. Homma eteni hitaasti, sillä kaivoin aluetta pienen istutuskauhan, möyhennyskuokan ja voikukkaraudan avulla. Kivien alta paljastui muurahaisten käytäviä ja kastelemalla yritin häätää murkut, jotta taas seuraavana iltana saatoin jatkaa kaivamista. Puolivälin paikkeilla kyllästyin kaivamiseen, lisäsin hiukan multaa vanhan kasvualustan päälle, ladoin kivet takaisin harvakseltaan ja istutin maksaruohot. Loput alueesta raivaan kunhan into palaa syksymmällä tai ensi keväänä ja hankin lisää maksaruohoja näiden kaveriksi.

Viime viikonloppuna pääsivät loput kasvinalut Suvipihan multiin. Raivasin aiemmin kesällä ruusupensaikkoa hiukan harvemmaksi ja siihen kohtaan jäi paljasta maata. Peittokurjenpolven istutin vihreyttämään ruusupensaiden edustaa ja alustaa.

Reunuspäivänkakkara

Kultahelokki

Reunuspäivänkakkaralle ja kultahelokille suunnittelemani paikka ei ollut lainkaan istutusvalmis. Alue on vuosien kuluessa pahoin villiintynyt ja siihen on kylväytynyt sekä rikkaruohoja että siemenestä leviäviä perennoja, kuten esimerkiksi akileijoja. Nyt sain hyvän syyn vihdoin ja viimein tarttua toimeen ja siistiä kasvualustan. Täytyy kyllä tunnustaa, että tämäkin homma jäi hiukan puolitiehen. Pikkutaimille siivosin reilun kokoiset kasvualustat, mutta toiselta puolelta kitkin vain pahimmat rikat.

Näiden kasvien lisäksi palkintopaketissa oli pussillinen lehtosinilatvan siemeniä, sekoitus valkoisia ja sinisiä. Kiitokset vielä kerran Maatuskalle! 

Kasvakaa hyvin pikkutaimet!

Vaihtareita

Liityin Facebookissa ryhmään 'Perennat: Ostetaan, myydään, vaihdetaan'. On muuten vaarallinen ryhmä - kovasti herää mielitekoja, kun tarjontaa katselee! Aika hyvin olen mieleni malttanut, mutta muutaman Hilda-valkovuokon alun olen ostanut.

Minulla on meneillään projekti pihapolulle ryönäävien mahonioiden ja varjoyrtin kuriin saattamiseksi. Mahonioiden osalta se on suhteellisen yksinkertainen operaatio, leikkelen vain pois rangat, joista lehdet ovat tippuneet. Oksat toki näyttävät olevan elossa ja saattaisivat jopa pikku hiljaa tehdä uutta alkua uinuvista silmuista, mutta karsiminen on nyt henkisesti helppoa, kun ne näyttävät kuolleilta.

Varjoyrtti sen sijaan on vihreä ja voimissaan. Minä en hentomielisenä ihmisenä raaski karsimiani rönsyjä kompostiin heittää, joten tarjosin sitä tuohon ryhmään. Kiinnostusta löytyi onneksi sopivasti ja pari satsia lähetin nimellistä korvausta ja postituskuluja vastaan. Yhden pussillisen varjoyrtin rönsytaimia vaihdoin kuunliljan jakopalaan. Kookas taimi oli isossa ruukussa, jossa se on talvehtinut ja oli nyt hyvässä kasvussa. 

Kuunliljan lisäksi sain vaihtarina todella kaunislehtisen kurjenpolven alkuja ja niiden mukana oli penkistä noussut myös harmaakäenkukkaa. Ihanuuksia on kiva saada ja myös jakaa eteenpäin. Itse annoin varjoyrtin lisäksi vaihtarina pari kerrannaiskukkaisen valkovuokon alkua.

Kurjenpolven kukat ovat pienehköt, mutta kaunisväriset. Varret heiluivat tuulisessa säässä, joten kovin tarkkaa kuvaa en niistä saanut. Kurjenpolvet ja harmaakäenkukka ovat vielä ruukussa, sillä mietin vielä niiden istutuspaikkaa. Todennäköisesti ne päätyvät isommalle kotipihalle.

Kuunliljan istutin tänään kerrostalokotini pikkupihalle varjoisaan nurkkaukseen ja tarkoitukseni on laajentaa istutusaluetta, mutta tarkempaa suunnitelmaa sen suhteen ei vielä ole. Tämän kuunliljan kukat ovat valkoiset, joten ehkä nurkkaukseen muodostuu pieni kuutamopuutarha.

Lipsuu, lipsuu

Kukkasipuleita olen tänä syksynä päättänyt hankkia maltillisesti. Aika hyvin olen siinä onnistunut eikä tämäkään kovin pahaa lipsumista vielä ole, eihän.

Minä asun työni takia viikot toisella paikkakunnalla. Nykyinen kakkosasuntoni on kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa ja asuntoon kuuluu pikkuinen oma piha, sellainen rivitalopihatyyppinen. Olen asunut tässä jo jonkin aikaa, mutta kesällä ei aika taikka energia riittänyt pihan laittamiseen. Piha on suurimmaksi osaksi voikukan ja muiden rikkaruohojen valtaamaa nurmikkoa. Terassin vieressä on kapea kukkapenkki, jossa kasvoi pelkästään vuorenkilpeä. Pihan nurkassa kasvaa pieni puu, jota en tunnista varmuudella.

Kukkapenkistä raivasin aiemmin syksyllä puolet vuorenkilvistä pois ja istutin tilalle Suvipihalta muutaman pikkusydämen ja keijunkukan alun. Pihalla vieraillut pupu söi heti pikkusydämistä lehdet, mutta ne näyttävät olevan hengissä ja pukkaavat uutta alkua. Niiden joukkoon olin suunnitellut istuttavani kevään iloksi lumikelloja, mutta asia oli vain jäänyt. Onneksi löysin vielä sipuleita, jotka tuntuivat ihan kiinteiltä. Lumikello on ehdoton suosikkini ja halusin tähän nimenomaan ihan tavallista puistolumikelloa ja toiveena on, että ne kukkivat tässä suotuisassa paikassa todella aikaisin.

Päivän heräteostos oli kaksi syklaamin mukulaa. Ne istutin sen pienen puun juurelle, jossa on entuudestaan myös joitain pikkusipuleita. Laji on Cyclamen cilicium 'Rosea' eli kilikiansyklaami. Talvehtiminen on epävarmaa, sillä laji ei ole yhtä kestävä kuin murattisyklaami tai balkaninsyklaami. Kokeillaan nyt kuitenkin, kun niitä on Suomeen myyntiin tuotu, eikä mahdollinen tappiokaan ole kuin nelisen euroa. Murattisyklaami lienee kaikkein kestävin ja se on menestynyt jo useita vuosia ja kukkinut Suvipihalla.