 |
| Lohenpunainen pelargoni kukoistaa piharuukussa. |
Tänään on ollut kompostihässäkkäpäivä. Minulla on kaksi kompostoria, Tara ja Pera. Aivan oikein, meidän kompostoreilla on nimet. Tara on lämpökompostori, sellainen vihreä puolipallon muotoinen. Hankinnan aikoihin sen kauppanimi oli Tara Globe (nykyään sitä myydään jollain toisella nimellä), joten ryhdyin kutsumaan tätä uutta kompostoria Taraksi. Sitä ennen meillä oli ollut muutaman vuoden ajan pihan perällä puutarhakompostori. Tasapuolisuuden nimissä sekin piti nimetä ja siitä tuli sitten Pera.
Kompostikierto menee meillä siten, että sekä talous- että puutarhajätteet laitetaan ensin Taraan. Muhittuaan siellä riittävän kauan, massa siirretään Peraan jälkikompostoitumaan ja levitetään sieltä sitten aikanaan katteeksi perennapenkkeihin ja pensaiden alustoille.
Tänään, toisen lomajaksoni ensimmäisenä päivänä, minuun iski yllättävä tarmonpuuska ja päätin aloittaa tämän kesän kompostihässäkän. Päivä oli puuhaan mitä mainioin, aurinko paistoi, mutta tuuli viilensi sopivasti. Perassa oli melko pitkälle maatunutta ainesta, sillä se oli ollut jälkikompostoitumassa lähes vuoden. Kauhoin massaa pehmosaaviin, kannoin pitkin pihaa ja levitin perennoille ja pensaille. Melkoisen monta mustaa tai muuta multasäkkiä olisi pitänyt ostaa, jos yhtä laajalti olisi kasvualustoja kattanut. Ja taitaa tämä suoraan kompostorista levitettävä aines myös vilkastuttaa maan pieneliötoimintaa paremmin kuin ostomulta.
Kompostorien tuottama aines on hapanta. Tätä ei yleensä mainita puutarhakirjoissa, mutta vuosia sitten luin sen jostain lehtijutusta. Siitä lähtien olen lisännyt kompostimultaan kalkkia sitä levittäessäni. Tänään levittelin suurimman osan happaman maan kasveille, joten ei haitannut, vaikka kotona ei kalkkia sattunut olemaan. Pariin kohtaan täytyy muistaa kalkkia lisätä vielä loppukesän aikana.
Huomiselle on luvassa sadetta koko päiväksi, joten päätin sitten tehdä koko homman valmiiksi tänään. Pienen huoltotauon eli miehen valmistaman kala-aterian ja lyhyen ruokalevon jälkeen siirryin takaisin pihalle. Tarasta kuorin pintakerroksen saaviin odottamaan. Loput sitten kottikärryttelin pihan perälle Peraan. Minulla ei siis ole oikeaoppista kompostointialuetta, jossa massan siirto laitteesta toiseen sujuisi jouhevasti, vaan kompostorit sijaitsevat eri puolilla pihaa.
Meillä on pihassa muutamia vanhoja koivuja, joiden risuja keräilen nurmikolta hiukan sivummalle kasoihin. Sieltä siis risuja ja oksankappaleita aluksi Taran pohjalle, perään saaviin siirretty 'kompostinsiemen' sekä pari säkillistä odottamassa ollutta puutarhajätettä. Uusi aines lämpenee parissa päivässä ja prosessi etenee omaa tahtiaan kunnes ensi kesänä on jälleen edessä uusi kompostihässäkkä.
