Lipsuu, lipsuu

Kukkasipuleita olen tänä syksynä päättänyt hankkia maltillisesti. Aika hyvin olen siinä onnistunut eikä tämäkään kovin pahaa lipsumista vielä ole, eihän.

Minä asun työni takia viikot toisella paikkakunnalla. Nykyinen kakkosasuntoni on kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa ja asuntoon kuuluu pikkuinen oma piha, sellainen rivitalopihatyyppinen. Olen asunut tässä jo jonkin aikaa, mutta kesällä ei aika taikka energia riittänyt pihan laittamiseen. Piha on suurimmaksi osaksi voikukan ja muiden rikkaruohojen valtaamaa nurmikkoa. Terassin vieressä on kapea kukkapenkki, jossa kasvoi pelkästään vuorenkilpeä. Pihan nurkassa kasvaa pieni puu, jota en tunnista varmuudella.

Kukkapenkistä raivasin aiemmin syksyllä puolet vuorenkilvistä pois ja istutin tilalle Suvipihalta muutaman pikkusydämen ja keijunkukan alun. Pihalla vieraillut pupu söi heti pikkusydämistä lehdet, mutta ne näyttävät olevan hengissä ja pukkaavat uutta alkua. Niiden joukkoon olin suunnitellut istuttavani kevään iloksi lumikelloja, mutta asia oli vain jäänyt. Onneksi löysin vielä sipuleita, jotka tuntuivat ihan kiinteiltä. Lumikello on ehdoton suosikkini ja halusin tähän nimenomaan ihan tavallista puistolumikelloa ja toiveena on, että ne kukkivat tässä suotuisassa paikassa todella aikaisin.

Päivän heräteostos oli kaksi syklaamin mukulaa. Ne istutin sen pienen puun juurelle, jossa on entuudestaan myös joitain pikkusipuleita. Laji on Cyclamen cilicium 'Rosea' eli kilikiansyklaami. Talvehtiminen on epävarmaa, sillä laji ei ole yhtä kestävä kuin murattisyklaami tai balkaninsyklaami. Kokeillaan nyt kuitenkin, kun niitä on Suomeen myyntiin tuotu, eikä mahdollinen tappiokaan ole kuin nelisen euroa. Murattisyklaami lienee kaikkein kestävin ja se on menestynyt jo useita vuosia ja kukkinut Suvipihalla.

Auringonkukkapelto

Sunnuntailenkki kulki auringonkukkapellon ohi. Minulla ei valitettavasti ole kuvaa pellosta, sillä mukana ei ollut sen paremmin kameraa kuin puhelintakaan. Kukkia oli lupa poimia omaan käyttöön, joten muutama kukkanen täytyi mukaan taittaa.

Minä joudun olemaan yhtäjaksoisesti poissa kotipihalta useita viikkoja. Mies lähti sinne tänään muutamaksi päiväksi haravoimaan ja hoitelemaan muita syyspuuhia. Pyynnöstäni hän tutkaili myös kasvien tilannetta ja lähetti pari kännykkäkuvaa. Yläkuvassa tammen oksaa pitkin kietoutuneen lumikärhön ensimmäiset kukat.

Toisen kuvan mies nappasi myrkkyliljoista, joille hän antoi uuden kasvitieteellisen nimen 'Lilius Poisonicus' :) Ensimmäisenä auenneet kukat ovat jo laonneet, mutta onneksi ihan runsas rypäs kukkia on vielä pystyssä. Edellisissä kuvissa vain pieninä alkuina näkyneet myöhäisempien lajikkeiden versot ovat nekin jo availemassa kukkiaan.

Tähän kohtaan sopii pieni tunnustus. Yhden kasvitilauksen tein, kun 'vahingossa' huomasin valkovuokko 'Bracteata Plenifloran' KodinKukkien nettikaupassa. Lähetys saapui tänään, mutta maavarren palaset saavat odottaa turpeen seassa vielä muutaman viikon ennen kuin pääsevät todennäköisesti juuri tämän istutusalueen multiin odottelemaan kevättä.

Sunnuntaina istutin myös eri sävyisiä syklaameja tuomaan hiukan väriä terassin kulmalle.

Myrkkyliljat

Myrkkyliljoista ensimmäisenä kukkii tämä yksinkertaiskukkainen. Se on lisääntynyt vuosien mittaan melko mukavasti ja kukkia on tänä vuonna tulossa lähes kaksikymmentä. Se lienee turkinmyrkkylilja, Colchicum cilicicum.

Muistiinpanojeni (= säilytetyt myyntipakkausten tarrat tai pahvit) mukaan olen istuttanut pihalle seitsemää eri lajiketta yhden tai useamman mukulan. Myrkkyliljojen alkuja näkyi viikonloppuna yhteensä neljässä kohdassa. Eri lajikkeiden tarkkoja istutuspaikkoja en ole merkinnyt muistiin, mutta kaikki ovat samalla istutusalueella melko lähekkäin.

Myöhäisempiä lajikkeita on toivon mukaan vielä nousemassa. On myös mahdollista, että joku niistä on kadonnut. Täytyykin yrittää seurata ja merkitä muistiin, mitä lajiketta missäkin kohdassa kasvaa. Näiden maasta työntyvien alkujen perusteella ei lajiketta kannata edes yrittää arvailla.

Tässä vielä tuo ensimmäisen kuvan rypäs hiukan toisesta suunnasta kuvattuna.  

Maltillisesti sipuleita

Tänä vuonna olen ollut todella maltillinen kukkasipulien kanssa - toistaiseksi. Saa nähdä säilyykö maltti, sillä toisten bloggarien sipuliesittelyt saavat sormet syyhyämään.

Minulla on pihavaraston seinustalla kasvanut yhtä sun toista kukkasta, joista osa on siihen vasiten istutettu tai kylvetty ja osa kylväytynyt itsekseen. Tarkoitukseni on poistaa paikalta kaikki perennat ja tehdä siitä sipulikukkien ja yksivuotisten kesäkukkien istutusalue. Muutaman vuoden olen jo aluetta perannut ja pelkään, että perkaamista saan jatkaa vielä tulevinakin kesinä. Maassa tuntuu olevan melkoinen siemenpankki ja myös jonkin perennan maavarsia löytyy yhä edelleen.

Istutin aluelle muutaman pussillisen kasvitieteellisten krookusten mukuloita. Maata perkatessani sieltä nousi melkoinen määrä vanhoja mukuloita ja myös ne pääsivät takaisin kunnostettuun kasvualustaan. Seinusta on suojainen ja lämmin, joten odotettavissa on aikaista kukintaa, mikäli versot säästyvät keväällä rusakoiden hampailta.

Keväällä tammen juurelle istuttamani lumikärhö on kasvanut reippaasti ja huomasin muutamissa versoissa myös kukkanuppuja. Toivottavasti loppuviikolle luvattu lämmin sää jatkuu sen verran pitkään, että ainakin osa kukista jaksaisi avautua.

Pagodikärhö on tänä kesänä päässyt kunnolla kasvuun ja rehevöitynyt aivan valtavasti, mutta on tehnyt vain yhden ainoan kukkasen. Kovasti olen yrittänyt tihrustaa, mutta en ole havainnut siinä useampia nuppuja tai kukkia.

 

Syysmyrkkyliljat ovat myös nousemassa ja aloittelemassa kukintaa.