Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlapäivät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlapäivät. Näytä kaikki tekstit
maanantai 30. heinäkuuta 2018
Juhlapäivä
Meillä oli eilen juhlapäivä, nimittäin 40 v. hääpäivä. Juhlistimme asiaa pienellä ulkomaanmatkalla eli päiväristeilyllä Tallinnaan. Laivamatkan aikana merituuli vilvoitti mukavasti, mutta Tallinnassa oli yhtä kuumaa kuin täällä kotimaassakin.
Emme olleet suunnitelleet mitään erityistä ohjelmaa, paitsi pöytävarauksen olimme tehneet etukäteen. Varaus ei olisi ollut tarpeen, sillä paikassa oli hyvin tilaa, mutta halusimme varmistaa, että pääsemme syömään tiettyyn ravintolaan. Ruokailimme kapealla 'sisäpihalla', jolla oli koristeena pelargoneja amppeleissa ja ruukuissa. Ruoka-annoskin oli koristeltu kukkasin.
Kiertelimme Vanhankaupungin kaduilla ja välillä istuimme varjoon huolehtimaan nesteytyksestä. Kaupoihin ei tehnyt mieli astua sisään, mutta kukkakojuilla täytyi tietenkin pysähtyä.
Mies halusi ostaa minulle kukkia ja valitsin tietenkin lempikukkani strelizian. Yhden vain, mutta mies pyysi myyjää lisäämään pakettiin vielä toisen ja sopihan kaksi paratiisilinnun kukkaa paremmin päivän teemaankin.
sunnuntai 14. toukokuuta 2017
En voinut vastustaa
| P. Deerwood lavender lass |
Tänään kävimme katsastamassa Kotipuutarha VERSOO -tapahtuman Helsingissä Konepajan Brunossa. En ole tänä keväänä ehtinyt vielä yksillekään puutarhamessuille tai -tapahtumaan, joten tätä päivää odotin innolla. Tämän kevään ja menneen viikon viileys ja lumi-/räntäsateet kyllä hiukan arveluttivat, mutta turhaan. Tänään oli kaunis ja aurinkoinen sekä melko lämmin päivä (verrattuna aikaisempiin) ja tapahtuma oli sisätiloissa, joten tarjontaa oli kiva tutkailla.
| Australialainen villipelargoni |
Tarjolla oli mm. yrttien, kesäkukkien ja perennojen taimia sekä siemeniä, kirjoja, ruukkuja ja puutarhatarvikkeita. Kiertelin ja katselin suunnilleen koko tarjonnan, mutta näitä pelargoneja en voinut vastustaa. Niiden kukat ovat pienestä koosta huolimatta - tai juuri sen takia - niin suloisia.
Muitakin mielenkiintoisia pelargoneja olisi ollut tarjolla, mutta onnistuin malttamaan mieleni. Niiden lisäksi ainoastaan yksi perennan taimi lähti mukaan, kuvassa etualalla oleva tähtikello, Campanula poscharskyana. Taimi on Suomessa kasvatettua kantaa, joten sen pitäisi olla talvenkestävä.
Tässä luonnonpelargoni 'Deerwood lavender lass'n hiukkasen teräväkulmaisia lehtiä. Se tuoksuu nimensä mukaan laventelille.
Australialaisen villipelargonin lehdet ovat muodoltaan pyöreämpiä. Ainoa murheeni on nyt se, miten näitä pikkuisia pitäisi hoitaa. Minulla on tosi vähän kokemusta pelargonien hoidosta (talvettamisesta puhumattakaan!), joten kaipaan kipeästi neuvoja teiltä kokeneemmilta harrastajilta.
Vuorokausi ehti jo vaihtua, joten tässä vielä mieheltä jo perjantaina 'etkona' saamani ihana vaaleanpunainen äitienpäiväruusu. Sen myötä toivotan kaikille oikein ihanaa äitienpäivää!
sunnuntai 8. toukokuuta 2016
Äitienpäivä
Valkovuokko ei minulle ole perinteinen äitienpäiväkukka, sillä lapsuuden kotiseudullani sitä ei kasva luonnonvaraisena eikä sitä tuolloin kasvatettu myöskään puutarhakasvina. Erilaiset vuokot kuuluvat kuitenkin suosikkeihini, joten tässä valkovuokko 'Robinsoniana' äitienpäiväkukkana.
Tässä minun tämän vuoden äitienpäiväkukkani, pensasmustikka 'Alvar'. Minulla on ollut pensasmustikka 'Aino' useita vuosia - sekin jonkin vuoden äitienpäivälahja - mutta se ei ole juurikaan tehnyt marjoja. Pensasmustikat hyötyvät ristipölytyksestä ja Alvarin sanotaan olevan Ainolle sopiva pari.
Pensasmustikat tarvitsevat valoisan kasvupaikan ja se ei oikein ollut toteutunut. Ainoa aiemmin varjostanut kuusi on nyt poissa - kelpasi naapureille joulukuuseksi - joten toiveissa on saada satoakin. Laajensin kasvualustaa tekemällä pensaille yhteisen altaan. Etualalle laitoin turveharkkoja, joita oli jo entuudestaan Ainon sivulla, ja takaosan tuin kivillä. Tässä kuvassa Ainosta näkyy vain muutama oksa vasemmalla.
Joitakin vuosia sitten keräsin vanhempieni pihapiiristä aho-/metsämansikan pikkutaimia. Ne ovat odottaneet sopivaa käyttöä viljelylaatikossa ja lisääntyneetkin siinä mukavasti. Luin hiljakkoin puutarhalehdestä, että ne ovat pensasmustikan alustalle mainioita maanpeitekasveja, joten nyt niille löytyi sopiva paikka. Nuo ruskeat muruset mullan päällä ovat käytettyjä kahvinporoja, joiden voimakkaan tuoksun toivon pitävän puput loitolla.
Viime keväänä istuttamani valkovuokko 'Green Fingers' toivottaa kaikille oikein hyvää äitienpäivää.
perjantai 25. joulukuuta 2015
Rauhallista joulua!
Olisin ostanut valkoisia hyasintteja, mutta olin asialla niin viime tipassa, että meidän marketissa oli jäljellä lähinnä vain vaaleanpunaisia. Niitä en tänä vuonna halunnut, mutta onneksi kaivelemalla hyllystä löytyi viisi nuppuista sinistä, jotka siis lähtivät mukaan. Hyasintit olivat aluksi muutaman päivän sisällä, jotta saivat kukkansa auki ja muuttivat sitten lasitetulle terassille. Nyt terassilla tuoksuu huumaavasti.
Kovasti rauhallista on minulla viime aikoina ollut täällä blogissa. Pariin haasteeseen olen vastauksia kirjoitellut, mutta valmista ei ole vielä tullut. Ehkäpä ne valmistuvat loppiaiseen saakka jatkuvan loman aikana.
Hyvää ja rauhallista joulun jatkoa kaikille!
maanantai 6. huhtikuuta 2015
Vuosikymmen vaihtui
Täytin pääsiäisen aikoihin pyöreitä. Asiaa juhlistimme matkalla Amsterdamiin. Tulppaaneja ja monia muitakin kukkia oli tarjolla, mutta nämä keltaiset ruusut olivat oma valintani.
Matka oli oikein onnistunut, vaikka sielläkään ei viime viikon säätila ollut kovin suotuisa. Kevät on siellä kuitenkin pidemmällä kuin täällä ja hotellin takapihan kirsikka oli täydessä kukassa.
Myös naapurin magnolia availi upeita kukkiaan. Nämä kuvat olen ottanut melkoisen harmaana päivänä, joten kumpikaan puista ei aivan pääse oikeuksiinsa.
Tyttären perheeltä sain uskomattoman upean lahjan, oman kärhölajikkeen. Lajiketta ei kuitenkaan nimetä minun mukaani, vaan siitä tulee Clematis 'Unna Nooa' lastenlasteni mukaan.
Risteytyksen on tehnyt Juhani Räsänen vuonna 2011 Joensuussa Botanialla. Nimeämisprosessi aloitetaan nyt, mutta virallisesti se saadaan vietyä läpi kansainväliseen nimirekisteriin vasta tulevan talven aikana. Myöhemmin tänä keväänä saan tästä lajikkeesta itselleni yksilön kasvatettavaksi.
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Äitienpäivän miniruusu ja mysteeripelargonia
Meillä on vuosikaudet ollut tapana, että saan itse valita äitienpäivälahjan. Usein valinta on - yllätys, yllätys - kohdistunut johonkin (puutarha)kirjaan tai kasviin. Monet pihassamme kasvavat perennat ja pensaat ovat näitä äitienpäivälahjoja.
Olen viime aikoina kovasti haaveillut jostakin hiukan erilaisesta pelargonista. Lähiseudulle on keväällä avattu uusi puutarhamyymälä, jossa käynnistä olen myös haaveillut. Niinpä miehen kanssa lähdimme eilen sinne ostoksille. Myymälässä oli paljon kaikenlaista ihanaa, pääasiassa kuitenkin puiden, pensaiden, perennojen ja yrttien taimia sekä myös jonkin verran kesä- ja ruukkukukkia. Pelargonivalikoima ei vain ollut kovin kaksinen. Suurin osa näytti olevan kertakäyttöisiksi kesäkukiksi tarkoitettuja tavallisia tai riippapelargoneja, joita asiakkaat olivat myös siirrelleet hyllyillä, joten ei voisi olla ihan varma mitä ostaa. Yhdessä laatikossa oli kyltin mukaan kirjavalehtisiä pelargoneja, ei siis mitään tarkempaa mainintaa lajikkeesta tms. Ihastuin tämän yksilön lehtiin ja päädyin siihen, vaikka kukkien väristä ei ole tietoa. Jäljellä oli tämä yksi ainoa, jolla on tällaiset lehdet. Sen nuput ovat vielä niin pieniä, että väriä ei voi edes arvailla. Nimesin sen mysteeripelargoniksi ja jään odottelemaan kukintaa. Kaunis se kyllä on tällaisenaankin.
Jotta en jäisi täysin ilman kukkivaa kukkaa, osti mies vielä tällaisen minipienen ruukkuruusun.
Oikein ihanaa äitienpäivää kaikille!
maanantai 6. tammikuuta 2014
Loppiainen 2014
Loppiaisen tulppaanit eilen vielä hiukan nuppuisina kuvattuina. Tänään ne ovat juuri parhaimmillaan, mutta koska tänään on ollut vielä harmaampi päivä kuin eilen, en edes yrittänyt ottaa uutta kuvaa.
Moni onkin jo aloittanut puutarhailun leutojen kelien innoittamana. Minulla ei siihen ole vielä ollut tilaisuutta, mutta nämä leikkotulppaanit onneksi hiukan helpottavat puutarhakauden aloituksen kaipuuta. Ja ne viestittävät, että kevät on tuotapikaa täällä, kunhan nyt ensin talvi edes hiukan käväisee ja pakkanen puraisee ainakin osan tuholaisista kadoksiin.
Ihanaa, että 'tulppaanikausi' alkaa nykyisin heti vuoden vaihduttua! Ja mikä parasta, kukkaset ovat kotimaassa kasvatettuja :)
Toivotan ihanaa tulevaa puutarhavuotta kaikille lukijoilleni!
tiistai 20. marraskuuta 2012
Kesä kuudessa kuvassa
Täällä blogeissa on marraskuun aikana kiertänyt Kuusi kuvaa kesästä -haaste, jonka Pirkko laittoi alulle mökkipuutarhassa-blogissaan. Aihe on muutoin täysin vapaa, mutta kuvien täytyy olla viime kesältä.
Leena Lumi lähetti haasteen minulle. Linkistä pääsee katsomaan hänen 'noin kuusi' kuvaansa eli saahan niitä kuvia laittaa useampiakin!
Kevät on puutarhassa ehkä ihaninta aikaa. Sipuli- ja mukulakasveista varhaisimmat nousevat vielä kohmeisesta maasta ja lumen alta ilahduttamaan uuden kasvun ihmeellä. Tässä kerrottua valkovuokkoa ja taustalla hyasintteja. Tuota valkovuokkoa tilasin vuosia sitten postimyynnistä. Kukin sai ostaa ainoastaan yhden maavarren palasen ja hinta oli suolainen. Onneksi se lähti kasvamaan ja leviämään. Olen levitellyt sitä jo useampaan paikkaan pieniksi kasvustoiksi.
Haagan Alppiruusupuistossa vierailin vihdoin menneenä kesänä. Olen usein ajatellut, että siellä olisi kiva käydä ja nyt vihdoin siihen oli tilaisuus parhaaseen kukinta-aikaan. Jos kenellä tilaisuus joskus tulee, suosittelen! Tässä linkki kesäkuun juttuuni.
Äiti täytti heinäkuun alussa 85 vuotta. Päivää vietimme hyvin pienimuotoisesti hänen kotonaan. Vein onnittelukimppuna omalta pihalta poimimiani pioneja, kahdeksan ja puoli kappaletta. Tuo 'puolikas' oli yhdessä kukkavarressa ollut lisänuppu ;)
Kesäkuussa syntyi tyttärentyttäreni, suloinen sunnuntailapsi. Hänen ristiäisjuhlaansa vietimme elokuussa ja minua pyydettiin tekemään kukkakoristelut. Pyyntö tosin tuli hiukan viime tipassa. Ristiäispäivän aamuna sitten keräsin kukkia mummin eli isoäitikollegani pihalta, joka on samalla paikkakunnalla. Jokaisessa kimpussa oli hortensian oksa ja sen lisäksi ruusuja, liljoja tai muita kukkasia sekä vihreänä kuunliljan tai vuorenkilven lehtiä. Vauhdilla niitä rakentelin maljakoihin ilman sidontalankaa, joten tämä kastepöydässä ollut on jo hiukan levinnyt kuvaamisen aikaan. Se on valitettavasti ainoa, josta minulla on kuva.
maanantai 8. lokakuuta 2012
Lokakuun kihlat
Viikonloppuna oli pitkästä aikaa hieno ulkoilusää, ainakin täällä etelässä, missä viikonvaihdetta vietimme. Otin lenkille kameran mukaan kuvatakseni syksyn väriloistoa, mutta taitaa paras ruska olla kuitenkin jo ohi ja myrskytuulet pudottaneet suuren osan lehdistä. Pihlajissa onneksi vielä marjoja riittää pikkulintujen syys- ja talvimurkinaksi.
Pohojammaa tulvii, mutta riittää sitä vettä Vantaanjoessakin. Vantaankoskessa virtaus oli todella voimakas, varsinkin tuon alakuvan kosken kohdalla.
| Kuninkaantien sillalta yläjuoksulle päin |
| Kuninkaantien sillan alapuolinen koski |
Vanhan Nurmijärventien varrelta bongasin tämän pensaan, jota en tunnistanut, vaikka tuntui, että olisi pitänyt ;)
Jotenkin tuli sellainen olo, että se on nyt aivan väärässä vaiheessa. Kukinnoissa oli suuria nuppuja ja osa kukkasista oli jo avautunut. Varmasti joku tunnistaa pensaan ja osaa kertoa, josko tämä kumminkin on jokin minulle tuntematon syyskukkija, vai onko pensasparka todella jo luullut kevään koittaneen.
Kuten kuvasta näkyy, koko pensas on kohtapuoliin täydessä kukassa.
Ja tässä vielä kesän viimeinen villi lupiini.
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Hääpäivä
Tänään on kolmekymmentäneljä vuotta siitä kun pitkän kaavan mukaan sanoimme toisillemme tahdon. Oli kaunis, helteinen heinäkuun lauantai. Vihkiminen tapahtui vanhempieni talossa, jonka isäni oli juuri saanut valmiiksi sinä kesänä. Olisin halunnut, että meidät vihitään pihamaalla niittykukkien keskellä, mutta vanhempani pelkäsivät maalaisromanttisten äänien, lehmien ammunnan ja traktorien säksätyksen, pilaavan tunnelman. Meidät siis vihittiin olohuoneessa lähimpien sukulaisten ja ystävien ollessa läsnä. Varmasti hyvä ratkaisu siinäkin suhteessa, että mieheni sisaren pianolla soittamat Toivo Kuulan Häämarssi alussa ja Oskar Merikannon Romanssi lopussa, kuuluivat paremmin sisällä kuin avoimien ikkunoiden kautta ulos olisivat kuuluneet.
Hääpäivän juhlintaan kuului tänä vuonna päivällinen, maukkaita ahvenfileitä Faros-laivalla. Ja tietenkin iltaskumppa puutarhassa, tuo musta Elysee on meidän traditiomme. Kuvan ainoa kukkanen on miehen aamiaistarjottimelle piharuukusta noukkima pelargoni ;) Kattauksen alla oleva tarjotin on Marimekon Vihkiruusu, joka odotti meitä keittiön pöydällä palatessamme 30 v -häämatkalta. Silloin tarjottimella oli myös aitoa shampanjaa, tyttären ja miehensä hankintoja molemmat.
perjantai 22. kesäkuuta 2012
Juhannuksen kielot
Näiden kielojen kera toivotan kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista juhannusta.
Tämän kimpun vein äidille juhannustervehdyksenä. Hänellä oli kieloja hääkimpussaan joulukuussa 1952. Tässä on omalta pihalta poimittuja valkoisia ja vaaleanpunaisia kieloja. Lehtien vesipisarat ovat jääneet pesuvedestä, sillä ne olivat niin siitepölyn tahrimia, että niitä täytyi hiukan siistiä.
Kielo on minulle SE juhannuskukka. Luultavasti ihan lapsuuden peruja, sillä äiti poimi aina pienen kimpun kieloja juhannuspöytään. Nykyisin minä tuon hänelle kieloja juhannuksen ja joulun aikoihin. Ihana tuoksu tulee jo muutamasta kukkasesta!
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Neiti kesäheinä
Tässä on meidän kesäneito,
se loikoo ruusunkukassa,
se lukee poutapilvien reitit
ja aurinko pesii sen tukassa.
- Johanna Venho
Suloinen sunnuntailapsi, terhakka ja pippurinen tytär syntyi tyttärelle muutama päivä sitten. Kuvassa tulevan kummitädin onnittelukukkaset sekä kortin runo.
tiistai 14. helmikuuta 2012
Hyvää Ystävänpäivää!
Pari päivää sitten ihastelin lähikaupassamme upeita kerrottuja esikkoja. Maltoin kuitenkin mieleni enkä ostanut kukkaa.
Usein tulen moittineeksi (ainakin hiljaa mielessäni) miestä siitä, että hän ei huomaa/hoksaa mitään. Sillä kertaa hän kuitenkin oli huomannut ihastukseni, vieläpä muisti sen tänään ja toi minulle tuon ihanuuden ystävänpäivän kunniaksi.
Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystäville!
tiistai 6. joulukuuta 2011
6.12.2011
Joulukuu ei liene todennäköisin eikä paras mahdollinen aika aloittaa puutarhablogia, mutta tässä ollaan. Toisaalta, nyt on ainakin puutarhatöiden puolesta hyvin aikaa muihinkin harrastuksiin.
Kuvassa itsenäisyyspäiväkynttilöiden keskellä marketista mukaan kaappamani jouluruusu. Oli ihan PAKKO ottaa mukaan, oli niin ihana. Pari kukkaa oli jo auki ja paljon nuppuja tulossa. Nyt on jo muutama auennutkin, toivottavasti loputkin jaksavat avautua. Ja toivottavasti saan kukkasen säilymään hengissä kevääseen saakka, jolloin se pääsee puutarhaani.
Joitakin vuosia sitten istutin edellistalvisen jouluruusun alppiruusun alle. Kylvin samaan paikkaan myös jostain löytämiäni siemeniä. Lehtiä on ilmestynyt enemmän ja enemmän joka vuosi, mutta tähän mennessä ei yhtään kukkaa. Ehkä paikka on jouluruusulle liian hapan? Tämän uuden olen ajatellut laittaa toiseen paikkaan ja lisätä alustaan kalkkia varmuuden vuoksi. Juuri tänään mietiskelin, mistä löytyisi kalkkikiveä pieninä palasina. Se voisi monen kasvin kohdalla toimia paremmin kuin puutarhalannoitekalkki, näin luulen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

