Siemeniä

Keräsin viikonlopun aikana siemeniä. Siementen keräilyä ja kylvöä en ole juurikaan harrastanut. Mitä nyt olen satunnaisia siemenkotia syksyllä tai seuraavana keväänä irrottanut ja toisaalle pihalla heitellyt siinä toivossa, että jokunen siemen itäisi. Luulen, että on itänytkin, sillä ainakin varjoliljaa ja akileijoja kasvaa siellä, minne olen siemeniä ripotellut.

Varjoliljassa oli paljon kukkia ja siten myös paljon siemenkotia. Keräsin niitä melkoisen määrän, mutta paljon jätin paikoilleen. Ne ovat mielestäni niin hauskoja talventörröttäjiä.

Valkoinen varjolilja on hennompi ja sitä minulla kasvaa vain pari yksilöä, joten siemensatokin on vaatimattomampi.

Mooseksen palavapensas oli viskellyt ympärilleen melkein kaikki siemenensä, vain avonaisia siemenkotia oli jäljellä. Onneksi joidenkin uumenissa oli vielä muutama siemen paikoillaan.

Tähtililja (Zigadenus elegans) oli myös tehnyt pientä heinämäistä siementä ja muutamia siemenkotia oli kukkavarsissa edelleen kiinni.

Näitä siis olisi tarjolla ja postitan niitä niin monelle halukkaalle kuin siemeniä riittää. Laittakaahan toiveita alle, niin katsotaan tilanne.

Sipulikasvikirjasta luin, että varjoliljan siemenet tulisi kylvää syksyllä. Siemenestä lisätyt kasvit tosin kukkivat vasta neljän tai viiden vuoden kuluttua! Samoin tähtililjasta sanottiin, että siemen kylvetään heti sen valmistuttua. Mooseksenpalavapensas näyttää ainakin itse hoitavan siemenkylvön syksyllä. Hiukan kiire on siis kylvöjen kanssa, mikäli sen aikoo avomaalle tehdä.

Niin, ja itävyystakuuta näillä siemenillä ei sitten ole!! Ainakin varjoliljan siemenistä osa oli niin 'hengettömiä', että hiukan epäilen, josko kaikkien sisällä varsinaista siementä onkaan.

Itse ripottelin hajakylvönä reilun määrän valkoisen varjoliljan ja tähtililjan siemeniä pieniin kylvöastioihin, jotka upotin pihalla oleviin kasvulaatikoihin. Päälle haravoin vielä lumensekaisia lehtiä. Toivon kovasti, että edes muutama siemen itää keväällä!

Talven hipaisu ja tunnustus

Talven ensi hipaisu tuntui myös meillä. Tässä 10 kuvaa kesään -haasteen A-sarjan toinen kuva, tänään puoliltapäivin otettu. Kovasti on muuttunut piha kuukaudessa (tai muutama päivä aiemmin, sillä en ihan tarkasti pysty pitämään kuvausväliä). Suurin osa puista ja pensaista on pudottanut lehtensä. Taustalla syreenissä on vielä aika paljon vihreää, samoin kuin visakoivun takana valamonruusussa. Kellokärhössä lehdet ovat myös edelleen tallella, mutta kukinta on jo ohi.

Syysmyrkkyliljat näyttävät melkoisen palelevilta. Yksinkertainen valkoinen ehti tehdä pari kukkasta, mutta kerrottu valkoinen ihanuus taitaa edelleen uinua maan povessa eikä ehdi kukkia tänä vuonna. 

Tuoksumatara (Galium odoratum) säilyy lumipeitteen alla vihreänä talven yli.






Pirkko blogista elämää ja elämyksiä lähetti minulle uudelleen tuunatun sunshine-tunnustuksen. Aurinkoinen kiitos hänelle! Näitä tunnustuksia on aina yhtä kiva saada, mutta tällä kerralla kysymykset ovat hiukan haasteellisempia.

Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Elämäsi parhain saavutus?   En tiedä, kuinka paljon voin omaksi saavutuksekseni lukea, mutta parasta on ollut saada kaksi ihanaa lasta, jotka ovat löytäneet oman paikkansa elämässä. Heidän toimestaan olen saanut mukavan vävyn ja ihanan miniän sekä päässyt mummuksi.
2. Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?  perhe, hyvin laajassa merkityksessä, merkitsee jo useampaakin
3. Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksesi Pariisi, Rooma, Lontoo, New York?  Jokaiseen niistä matkustaisin mielelläni koska tahansa, mutta ehkä juuri Rooma kiehtoo tällä hetkellä eniten.
4. Lempi liikuntamuotosi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?  pilates, ei yhtä suosikkia ylitse muiden, 70-luvun melodinen pop, ?
5. Harrastuksesi? puutarhailu ja mummoilu

Hauska osuus näissä tunnustuksissa on myös se, että niitä kuuluu jakaa eteenpäin.Tässä siis tunnustus osalle niistä blogeista, jotka viime jaossa jäivät mainitsematta:

Elämää Onnenpähkinässä
Illakosta varjoliljaan
Jokivarren Maaretta
Laiska puutarhuri
Leena Lumi
Min skärgårdsträdgård

Lehtikuusi ja linkkivinkki

Olen aina tykännyt lehtikuusesta. Sen keväinen viherrys on uskomattoman herkkää ja kaunista vaaleanvihreää, ihan eri sävyä kuin esimerkiksi koivun hiirenkorvissa. Syksyn keltainen ruska on myös upea.

Lehtikuusi kasvaa nopeasti niin isoksi, että sitä en voi kuvitellakaan istuttavani omalle pihalle. Tämän yksilön kuvasin viikko sitten naapurin pihalle zoomaten. Onneksi heillä on enemmän tilaa ja tämä komea puu pihallaan.  Näin minäkin voin nauttia lehtikuusesta ihan 'ilmaiseksi'. 

Ja sitten se linkkivinkki.

Akileija on noin viikko sitten aloittanut Kolmen kuukauden kukka- ja kakkuterapian täällä. Meitä jäseniä terapiassa on vasta neljä (tiedä sitten kuinka moni seuraa blogia salassa;). Ihania kukka- ja kakkukuvia sekä viisaita ajatuksia. Suosittelen.

Kissoja

Olen havainnut, että seuraamissani blogeissa on paljon kissoja ja kissojen ystäviä. Teille kaikille ja muillekin blogiystäville tässä harmaan syksyn piristyksenä kesäinen kuva intialaisista koristekissoista.

Näitä on juuri ottanut valikoimiinsa oululainen nettikauppa Silk it, jolla on Oulun keskustassa myös pieni myymälä. Heillä on valikoimissaan upeita kankaita ja valmiita silkkituotteita - päiväpeitteitä, tyynyjä ja verhoja - joita he teettävät Bangaloressa, Intiassa ja tuovat sieltä Suomeen.

Haaste ja tunnustuksia

Otin vastaan Anna hyvän kiertää -haasteen blogista  Rikkaruohoelämää.
Tarkoituksena on laittaa hyvä kiertämään sekä sanoin että teoin.

Haasteen säännöt ovat tällaiset:

• laita hyvä kiertämään sanoin ja teoin
• kolme ensimmäistä kommentoijaa voi osallistua haasteeseen
• jokainen heistä saa minulta jouluun mennessä pienen yllätyspaketin
• jatka haastetta omassa blogissa eteenpäin 

Haaste on kiertänyt mm. neulontablogeissa, joten yllätyspaketeissa on usein ollut jotain omaneulomaa, mutta muutakin omatekemää voi pakettiin laittaa. Saa nähdä mitä itse keksin!

Kommentoida voivat toki muutkin kuin haasteeseen vastaavat, mutta mainitsethan kommentissasi, jos et osallistu haasteeseen.

Haasteen sanallisena hyvänä tahdon jakaa pari pientä lainausta Tuulia Ahon ja Minna Kurjenluoman kirjasta PUUTARHAN AIKA. Kirja on ilmestynyt tänä vuonna (WSOY) ja sain sen keväällä tyttären perheeltä syntymäpäivälahjaksi. Tämä kirja on taikaa! kirjoittaa Leena Lumi omassa esittelyssään.

Kirjan viimeinen luku on nimeltään SALLITTU ILO ja alkaa näin ...  "Puutarhan perimmäinen tarkoitus on tuottaa iloa. Ilo on terveellistä. Puutarhassa voin helposti yhdistää huvin ja hyödyn: istutan kukkivan hedelmäpuun - kirsikan, omenan, päärynän - ja nautin vuosikausia työni hedelmistä. Kuinka makeita ne ovatkaan!"  ...  ja jatkuu myöhemmin samalla sivulla ...  "Puutarhanhoidossa nautinto on tekemisessä. Kiireettömyydessä. Ikuisessa keskeneräisyydessä. Hitaassa matkassa siemenestä kukkivaksi sinivaleunikoksi. Puutarhurin hapuilevasta ajatuksesta reheväksi paratiisiksi."



 
 
Laura blogista Kukkapajalla ja Omalla pihalla antoi minulle tämän tunnustuksen jo jonkin aikaa sitten. Suurkiitos! Tunnustus ilahduttaa aina, "vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla" (lainaus tunnustuksen säännöistä).

Tällä kertaa en kuitenkaan jaa tätä tunnustusta eteenpäin erikseen nimetyille blogeille, sillä sen olen tehnyt jo aiemmin. Totean vain, että jokainen sivupalkissani oleva blogi ansaitsee sen, muuten ette siellä olisi!



 

Aurinkoisen tunnustuksen minulle antoi betweenland. Sekin lämmitti suuresti, varsinkin kun itse olen hymyileväinen ja aurinkoinen persoona. Positiivisuutta yritän myös blogissani viljellä.

Tunnustuksen saaneen täytyy vastata seitsemään kysymykseen, jakaa tunnustusta eteenpäin muille blogeille sekä tiedottaa valituille asiasta.

Alla kysymykset ja vastaukseni niihin:

Lempinumero: 3
Alkoholiton suosikkijuoma: raikas vesi
Lempieläin: siili
Facebook vai Twitter: naamakirjassa olen, twiitata en osaa
Intohimoni: puutarhailu ja mummuilu
Suosikkiviikonpäivä: olen sunnuntailapsi
Suosikkikukka: niitä tulee koko ajan lisää, mutta pitkäaikaisin on kielo


Tunnustus lähtee minulta seuraaville aurinkoisille blogeille:

Anun puutarha
elämää ja elämyksiä
Kädet mullassa
Salaisessa puutarhassa
Tontti 559 m2
Vaalean Vihreää


Ja lopuksi vielä hyvää Suomalaisen kirjallisuuden / Aleksis Kiven päivän iltaa kaikille!

Lokakuun kihlat

Tänään on kolmekymmentäviisi vuotta siitä kun kihlauduimme.  Töistä palatessani minua odotti juhlapäivän kunniaksi miehen ostama tummanpunainen ruusu sekä hänen valmistamansa herkkupäivällinen leivoskahveineen

Viikonloppuna oli pitkästä aikaa hieno ulkoilusää, ainakin täällä etelässä, missä viikonvaihdetta vietimme. Otin lenkille kameran mukaan kuvatakseni syksyn väriloistoa, mutta taitaa paras ruska olla kuitenkin jo ohi ja myrskytuulet pudottaneet suuren osan lehdistä. Pihlajissa onneksi vielä marjoja riittää pikkulintujen syys- ja talvimurkinaksi.

Pohojammaa tulvii, mutta riittää sitä vettä Vantaanjoessakin. Vantaankoskessa virtaus oli todella voimakas, varsinkin tuon alakuvan kosken kohdalla.

Kuninkaantien sillalta yläjuoksulle päin

Kuninkaantien sillan alapuolinen koski

Vanhan Nurmijärventien varrelta bongasin tämän pensaan, jota en tunnistanut, vaikka tuntui, että olisi pitänyt ;)

Jotenkin tuli sellainen olo, että se on nyt aivan väärässä vaiheessa. Kukinnoissa oli suuria nuppuja ja osa kukkasista oli jo avautunut. Varmasti joku tunnistaa pensaan ja osaa kertoa, josko tämä kumminkin on jokin minulle tuntematon syyskukkija, vai onko pensasparka todella jo luullut kevään koittaneen.

Kuten kuvasta näkyy, koko pensas on kohtapuoliin täydessä kukassa.

Ja tässä vielä kesän viimeinen villi lupiini.

Pinkkiä pukkaa

Lokakuu on Roosa nauha -kampanjakuukausi. Kampanjan tunnus on roosa silkkinauha, joka on rintasyövän vastaisen taistelun tunnus ympäri maailmaa.  Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla tuetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta ja neuvontaa.

Vuonna 2012 vietetään Suomessa Roosa nauha -kampanjan juhlavuotta, sillä kampanja järjestetään nyt jo kymmenettä kertaa. Juhlavuoden Roosa nauha -rusetin on suunnitellut muotisuunnittelija Jukka Rintala. Rusettia koristaa naisfiguuri iltapuvussa.

Minä harjoittelin hiukan kollaasin tekoa. Tällaista pinkkiä löytyi kukkakuvistani ja samalla oli hauska muistella mennyttä kesää.