Tulossa

Sunnuntaina kuvasin vasta tulossa olevaa kukintaa. Valkovuokon lajike 'Robinsoniana' avasi ensimmäisen kukkansa. Nuppuja oli runsaasti, joten avonaisia kukkia lienee nyt paljon.

Tämä nupulla oleva lienee narsissivuokko, ainakin muistelen sellaisen näille paikkeille istuttaneeni. Siis jälleen kerran - ne puuttuvat muistiinpanot!

Tässä nousee myös valkovuokkoa, mutta vasta kukkien avauduttua selviää onko se 'Hilda' vai 'Bracteata Pleniflora', sillä molempia kasvaa tällä paikalla lähekkäin.

Vuorijumaltenkukan ruusuke on hyvässä kasvussa, joten kukkiakin tulee toivottavasti paljon.

Koiranhammasliljat ovat jo isolla nupulla ...

... samoin kuin kirjopikarililjat ...

... vaaleanpunaiset  muscarit ...

... ja siniset helmililjat.

Sunnuntaina suikeroesikossa oli joitakin avoimia kukkia, pian se kukkii vaaleankeltaisena pilvenä.

Näiden kukkasten kehittymistä odotan suurella innolla. Viime syksynä tilasin joitakin erikoisempia sipuleita. En ehtinyt miettiä tai valmistella niille istutuspaikkaa, joten laitoin ne valeistutukseen uudistuksen alla olevaan puoliksi tyhjennettyyn perennapenkkiin. Lumi ja routa sulavat tästä kohdasta myöhään, joten kasvit ovat vasta nyt nousemassa.

Pikkusinililjat ovat ainakin kaikki nousseet ja avanneet jo ensimmäiset kukkansa. Niiden oikealla puolella lienee kolme kevätlumipisaraa ja vasemmalla yksi lumikello 'S. Arnott'. Näitä lumikelloja istutin kaksi sipulia ja tuossa nousee neljä lehteä vieri vieressä. Tuskin istutin niitä noin lähekkäin ja toivon, että toinen yksilökin vielä nousee. Samoin toivon, että myös englanninsinililjat ovat selvinneet talvesta ja hiukan myöhäisempinä ovat vielä mullan alla ja nousevat ajallaan.

Kukkii

Viikonloppu ei meillä ole ollut yhtä lämmin kuin eteläisemmässä Suomessa, mutta kevään kukkaset avautuvat auringon paisteessa - tässä syreenin alla kasvavaa keltavuokkoa. 

Tavallinen valkovuokko on  täydessä kukassa eri puolilla, mutta erikoisemmat lajikkeet ovat vielä enemmän tai vähemmän nuppuisia. 

Valkovuokko 'Green fingers' on lähestulkoon kukassa. 

Sinivuokot kukkivat edelleen monin paikoin, mikä on melko poikkeuksellista. 

Valkoinen ja sininen idänsinililja rehottavat tammen juurella.

Posliinihyasintti on yksi suosikeistani.

Kiven viereen itsekseen kylväytynyt pikkusinililja ilahduttaa suuresti joka vuosi.

Kiurunkannus rehottaa ja leviää vauhdilla -  tämä kuitenkin lähellä alkuperäistä istutuspaikkaa.

Orvokkeja löytyy siementaimina sieltä sun täältä. Tämä on löytänyt kasvupaikan pensasaidan juurelta. Kuvassa värit ovat hiukan muuntuneet, luonnossa koko kukka on purppuranpunainen.

Osallistun näiden kukkakuvien myötä Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun.

En voinut vastustaa

P. Deerwood lavender lass

Tänään kävimme katsastamassa Kotipuutarha VERSOO -tapahtuman Helsingissä Konepajan Brunossa. En ole tänä keväänä ehtinyt vielä yksillekään puutarhamessuille tai -tapahtumaan, joten tätä päivää odotin innolla. Tämän kevään ja menneen viikon viileys ja lumi-/räntäsateet kyllä hiukan arveluttivat, mutta turhaan. Tänään oli kaunis ja aurinkoinen sekä melko lämmin päivä (verrattuna aikaisempiin) ja tapahtuma oli sisätiloissa, joten tarjontaa oli kiva tutkailla.

Australialainen villipelargoni

Tarjolla oli mm. yrttien, kesäkukkien ja perennojen taimia sekä siemeniä, kirjoja, ruukkuja ja puutarhatarvikkeita. Kiertelin ja katselin suunnilleen koko tarjonnan, mutta näitä pelargoneja en voinut vastustaa. Niiden kukat ovat pienestä koosta huolimatta - tai juuri sen takia - niin suloisia.

Muitakin mielenkiintoisia pelargoneja olisi ollut tarjolla, mutta onnistuin malttamaan mieleni. Niiden lisäksi ainoastaan yksi perennan taimi lähti mukaan, kuvassa etualalla oleva tähtikello, Campanula poscharskyana. Taimi on Suomessa kasvatettua kantaa, joten sen pitäisi olla talvenkestävä.

Tässä luonnonpelargoni 'Deerwood lavender lass'n hiukkasen teräväkulmaisia lehtiä. Se tuoksuu nimensä mukaan laventelille.

Australialaisen villipelargonin lehdet ovat muodoltaan pyöreämpiä. Ainoa murheeni on nyt se, miten näitä pikkuisia pitäisi hoitaa. Minulla on tosi vähän kokemusta pelargonien hoidosta (talvettamisesta puhumattakaan!), joten kaipaan kipeästi neuvoja teiltä kokeneemmilta harrastajilta.

Vuorokausi ehti jo vaihtua, joten tässä vielä mieheltä jo perjantaina 'etkona' saamani ihana vaaleanpunainen äitienpäiväruusu. Sen myötä toivotan kaikille oikein ihanaa äitienpäivää!

Pienin askelin

Kevät etenee, pienin askelin, mutta kuitenkin. Virvaliljat ovat nyt kunnolla kukassa ja joitakin uusiakin on noussut pintaan.

Ensimmäiset tavalliset valkovuokot ovat kukassa tässä aurinkoisessa ja lämpimässä nurkkauksessa, mutta muualla nekin ovat vielä odottavalla kannalla. Erikoisemmat lajikkeet ja varjoisammilla paikoilla kasvavat ovat vasta nousemassa maan pinnalle. Keltavuokoissa on isot nuput, mutta avoimia kukkia ei vielä viikonlopun aikana näkynyt.

Sinivuokkojen kukinta on sen sijaan runsaimmillaan juuri nyt, mutta niistä otin vain yhden kuvan. Kuvasin lauantaina aamupäivällä kirkkaassa auringonpaisteessa, viileässä ja tuulisessa säässä, joten se vaikutti kuvien määrään ja laatuun.

Siniset, valkoiset ja vaaleanpunaiset kevättähdet kukassa. Kuva on samasta kohdasta kuin edellisessä postauksessa.

Posliinihyasinttikasvusto on myös tuuheutunut ja joukkoon on noussut lisäksi muutama sininen kevättähti ja idänsinililja.

Idänsinililja on sitten vaikea kuvattava! Kukat nuokkuvat alaspäin ja ne ovat niin matalan varren päässä, että alta päin kuvaaminen on melko mahdotonta vaikka maassa makaisi. Pensasaidan alustalla kasvaa pääasiassa valkoista idänsinililjaa, mutta joukkoon on eksynyt myös muutama sininen perusmuodon yksilö. Scillat ja monet muut pikkusipulikukat kylväytyvat runsaasti ja leviävät muun muassa muurahaisten kuljettamina eri puolille.

Valkoisia isokevättähtiä metsäpuutarhassa. Haaveeni villistä kevätpihasta, jossa sekä nurmikko että pensaiden alustat kukkivat perennapenkkien lisäksi, näyttää vihdoinkin olevan toteutumassa.