Suvi tuli kahdessa viikossa

Suomen suvi tulee yleensä nopeasti, mutta tänä vuonna se tuli ylinopeasti. Minä olen ottanut näitä 'kymmenen kuvaa kesään' -kuvia hiukan vaihtelevasti. Yllä olevan kuvan otin vajaa kaksi viikkoa sitten eli 19.5. ja alla olevan tänään. Siinä välissä kesä tuli Suvipihalle. 

Toukokuun kuvassa visakoivussa on pieni lehti ja narsissit kukkivat. Pöydän ja tuolit olimme tuoneet varastosta edellisenä päivänä. Melkoisen paljas on ympäristö vielä tässä kuvassa.

Vajaassa kahdessa viikossa on piha rehevöitynyt huomattavasti. Puissa ja pensaissa on täysi lehti. Omenapuun kukinta on jo ohi ja taustalla valkoinen pihasyreeni availee kukintojaan. Suvi ei ole vielä ihan suloisimmillaan, mutta kesäkuun ensimmäisenä päivänä on KESÄ. 

Narsisseja

Kuvasin myös Suvipihan narsisseja viime viikonloppuna. Niitä olen vuosien mittaan istutellut monia eri lajikkeita. En ole merkinnyt muistiin niiden istutuspaikkoja ja osa on ollut tarkemmin nimeämättöminä seospakkauksissa, joten ihan kaikkia en pysty tunnistamaan.

Yksi paahteisessa paikassa kasvanut pieni valkoinen lajike ehti kuihtua ennen kuin ehdin sen kuvata ja jotkin myöhäisemmät olivat vielä nupulla, joten tässä ei ole ihan koko valikoima.

Tähtinarsissi 'Texas' on yksi ensimmäisiä istuttamiani narsisseja.  Se on erittäin elinvoimainen, joten sen tekemiä sivusipuleja olen levittänyt moneen paikkaan ja jaellut myös tuttaville.

Syklaaminarsissi 'Jetfire'

 

Syklaaminarsissi 'Jack Snipe' (?)

Syklaaminarsissi 'Jenny' (?)

Olisiko tässä pari kevätruukusta pihaan istutettua tête -narsissia? Ne kasvoivat isompien narsissien takana, joten siirsin heidät hiukan näkyvämmälle paikalle. Nuo lehtikääröt vieressä ovat kieloja eli pikkuisia ovat nämä narsissit.

'Walz'

Vuokot

Helluntaiviikonlopun lämmössä vihdoin myös kerrottu valkovuokko 'Vestal' availi kukkasiaan.

Alla lisää tänä keväänä otettuja kuvia Suvipihan vuokoista. Osan kuvasin äitienpäivän aikoihin ja osan viime viikonloppuna. Arovuokko ja kanadanvuokko eivät vielä ole kukassa. Samoin on tietenkin myös syysvuokon laita.

Valkovuokko 'Robinsoniana' on laventelinsininen ja melko suurikukkainen. Kirkkaassa auringonpaisteessa kukat näyttävät lähes valkoisilta. 

Tavallinen valkovuokko. Vasemmassa ylänurkassa pilkottaa pari 'Robinsonianaa' hiukan oikeamman sävyisenä.

Tavallinen eli lehtosinivuokko. Ne ovat levinneet eri puolille pihaa muurahaisten levittämistä siemenistä, mutta vain tämä yksi kukkanen tuli kuviin tänä keväänä.

Tarhasinivuokko, joka on tavallisen sinivuokon ja unkarinsinivuokon risteymä. 

Unkarinsinivuokko, Hepatica transsilvanica tai Anemone transsilvanica. 

Keltavuokko, Anemone ranunculoides.

Vihdoinkin pihalla

Vihdoin ja viimein olen minäkin päässyt pihalle! Hiukan kateellisena olen lueskellut toisten postauksia pihan kevättöistä ja pelännyt, että kevät on ohi ennen kuin minä pihalle pääsen.

Yli kolme viikkoa on siitä kun viimeksi olin kotona ja pelkäsin, että kevään kukinta on ehtinyt mennä ohi. Onneksi viileät säät ovat hidastaneet kukintaa, joten paljon oli parhaillaan kukassa ja monilla kukinta on kokonaan edessä päin. Virvaliljallakin oli vielä muutama kukkanen jäljellä.

Kuvan molemmissa reunoissa näkyy pieni ihanuus, pikkusinililja, Scilla bifolia. Vähän ovat raukkoja, vain muutaman kukan ovat jaksaneet tehdä, mutta toivottavasti vahvistuvat ja lisääntyvät vuosien mittaan.

Nyt olin kotona pidennetyn viikonlopun. Ehdin putsailla kasvustoja jo melkoisesti, mutta vielä jäi sitäkin hommaa ensi viikonlopuksi. Tuossa sinivuokossa oli mielestäni kaunis sävy, mutta ei se tässä kuvassa oikein tule esiin.

Kirjokevättähteä on tässä valkoisena, vaaleanpunaisena ja sinisenä  -  vaaleanpunainen on kuvassa hiukan menettänyt väriään, ehkä kirkkaasta auringonpaisteesta johtuen.

Lumikellotkin kukkivat vielä monin paikoin. Minulla on niitä useassa erilaisessa paikassa, joista toiset ovat lumen peittäminä pidempään ja toiset hiukan varjoisemmassa paikassa jne. Näin niiden kukinnasta saa nauttia kauemmin. Ensimmäisenä kukkineet ovat jo lakastuneet tässä vaiheessa.

Tämä puistolumikellon kerrottukukkainen Flore Pleno -lajike on todella elinvoimainen. Se ei tee siementä vaan lisääntyy sivusipuleista. Niitä se tekee todella runsaasti ja tämä on ainoa lumikellolajike, joka meidän pihassa kasvaa oikein ryppäinä.

Tässä kohdassa kevättähteä ja idänsinililjaa kasvaa vierekkäin, joten niiden ero tulee selvästi esiin. Kevättähden kukka on vaaleampi ja se katsoo ylöspäin toisin kuin scillan, jonka kukka nuokkuu.

Ja vielä (hiukan epätarkka) kuva yhdestä suosikistani. Persiansinililja, Scilla mischtschenkoana, muistuttaa kovasti posliinihyasinttia, Puschkinia scilloides. Molemmat ovat ihastuttavia aikaisia kukkijoita. Minulla kasvustot ovat sekoittuneet, joten tässä voi olla kumpi hyvänsä ;) mutta luultavasti kuitenkin persiansinililja.

Tänään huomasin taas selvästi kasvuvyöhykkeiden huikean eron. Kotona koivut eivät olleet edes hiirenkorvalla, mutta täällä pari kasvuvyöhykettä etelämpänä on koivuissa jo pieni lehti!

Orvokkini

Tänään vihdoin hain parvekkeelle orvokkeja. Niitä olen etsiskellyt jo jonkin aikaa ja muutama päivä sitten näinkin läheisen kukkakaupan edustalla ihania pikkuorvokkeja. Silloin en niitä ehtinyt pysähtyä ostamaan ja toisena päivänä liike oli jo kiinni sinne ehdittyäni. Tänään vihdoin olin ajoissa asialla ja onneksi jäljellä oli vielä muutama haluamiani värejä. Toiset ovat hempeän vaaleankeltaisia ja toiset samettisen musteensinisiä. Ne sopivat mielestäni kauniisti toisiinsa. Kukkaset ovat tuossa kuvassa vielä hiukan rähjäisen näköisiä istutuksen jäljiltä, mutta toipunevat muutamassa päivässä.

Riippaorvokki on talvehtinut hyvin. Se on viettänyt talviajan lattialla parvekkeen oven edessä. Se on viilein ja valoisin paikka, mikä tarjolla on ja orvokki tuntui viihtyvän siinä hyvin. Säilyi vihreänä ja vehreänä läpi talven. Mitä nyt pari kertaa hiukan kuivaa rupsahti, kun jäi liian vähälle kastelulle. Reippaasti se on kuitenkin kasvuun lähtenyt ja yksi suloinen kukkakin on jo ilmestynyt. Tässä kuva ja juttua viime vuodelta.

Minä olen hiukan pohtinut tuon riippaorvokin suomenkielistä nimeä viime aikoina. Tieteellinen nimi on Viola hederacea ja sitä myytiin tuolla riippaorvokin nimellä. Riippaorvokiksi myös Sari W. kutsuu kukkasta omassa jutussaan ja samaa nimitystä olen nähnyt muissakin blogeissa.

Selailin Karin Berglundin Unelmien kotipuutarha -kirjaa, joka on viitisentoista vuotta vanha. Siinä tätä orvokkia kutsutaan nimellä murattiorvokki. Onkohan suomenkielinen nimitys muuttunut jossain vaiheessa vai liekö kyseessä käännösvirhe. Koetin etsiä ruotsinkielistä nimeä ja löysin kaksi nimitystä 'murgrönsviol', siis murattiorvokki, ja 'ampelviol'. 

Sinivuokot

Ensimmäiset luonnon sinivuokot huomasin tänään illansuussa. Kävelytien vieressä nousi pieni aurinkoinen rinne, joka kasvoi melkein sinisenään vuokkoja. Kamera ei tietenkään ollut mukana ja rinne oli jo varjoisa, mutta kuvia niistä otin kännykkäkameralla. Ne eivät valitettavasti kovin hyvin onnistuneet. Tämä oli terävin, joten laitan sen tänne tuosta punaisesta roskakukkasesta huolimatta ;)