Kevät?

Minä ja lumikellot olemme päättäneet, että nyt on kevät. Nämä kuvat olen ottanut lauantaina 1.3. eli ensimmäisenä 'virallisena' kevätpäivänä.

Piha oli silloin täysin lumeton, mutta se kuva jäi ottamatta, kun näitä lumikellojani niin innokkaasti kuvailin. Muutama räntäkuuro on sittemmin tullut ja tehnyt maiseman taas hiukan talvisemmaksi.

Kevät on joka tapauksessa huomattavasti normaalia aikaisemmassa. Lumikelloja olen ennenkin kuvannut yhtä varhain, mutta vain muutamia ensimmäisiä yksilöitä. Nyt lumikelloja on joka puolella, tosin paikasta ja lajikkeesta riippuen ne ovat hiukan eri kasvuvaiheessa.

 Tässä nousee ilmeisesti kerrannaiskukkaisia puistolumikelloja,

Kovasti tässäkin kukkanuput ovat jo pyöristyneet, mutta auenneita yksilöitä ei vielä löytynyt. Ehkäpä lähipäiviksi lupailtu leuto sää ja mahdollinen auringonpaiste saa kukkia jo aukenemaan. 

Tässä keskellä tähtilumikello, Galanthus elwesii, jonka tunnistaa harmaanvihreistä lehdistä ja nupun koosta. Tähtilumikello on kookkain lumikellolaji eikä se ole lainkaan herkkä ja siro tavallisen puistolumikellon tavoin, vaan sitä kuvaa mielestäni paremmin sana ylväs.

Yhden ruukullisen Tête-à-Tête -narsisseja laitoin portaalle havun eteen väriä tuomaan. Kovasti olivat nuppuisia vielä, mutta sitenhän niistä on pidempään iloa, sillä ne aukeavat viileässä pikkuhiljaa. Toivottavasti ei kuitenkaan tule paukkupakkasia, sillä en ole niitä pakkaöiksi sisään nostelemassa.

Krookus

Sipulikukkia on niin kovasti ollut ikävä, että ihan pakko oli muutama päivä sitten marketista kotiin kantaa narsissi eikun krookusruukku. Ostettaessa ne olivat täysin nuppuisia, mutta sen verran aavistusta väristä nupuissa näkyi, että sinistä lupasivat. Oikeasti väri taittuu kuvaa enemmän violettiin, mutta kamerani halusi ne tällaisena ikuistaa. Ruukun pidin sisällä, koska halusin krookusten kukkivan viikonlopun aikana. Kuvat otin tänään pihalla ja parhaiten onnistui mielestäni tämä rhodon juurella ottamani.

Lupausta tulevasta löytyy myös pihalta. Tässä reippaita lumikellon (?) versoja marjakuusen alla (en todellakaan muista, mihin sipuleita viime kesänä siirtelin/istutin ;) 

Pihalla kuvasin myös mieheltä saamani ystävänpäiväruusun ♥

Hyvää ystävänpäivää!

Hyvää ystävänpäivää kaikille blogini lukijoille!

Kevättä ja kesää sekä muun muassa pikkusydämen läpi kesän jatkuvaa kukintaa odotellen :)

Esikko

Esikkoja on ollut kaupoissa tarjolla jo jonkin aikaa. Niitä olen monella kauppareissulla ihastellut ja melkein ostanutkin, mutta olen malttanut mieleni. Osittain syynä on ollut monenkirjavat loistavat värit, joista en ole osannut sitä mieleisintä valita. Toki olisi voinut tehdä niin, että ostaa useita eri värisiä ja tekee niistä räiskyvän asetelman.

Menneellä viikolla en enää pystynyt vastustamaan, kun näin tämän valkoisen kerrotun kaunottaren, vaan pakkohan sellainen oli kotiin kantaa. Nuppujakin on runsaasti tulossa, jos nyt vain onnistun kastelemaan sopivasti, jotta ne jaksavat myös aueta. Toinen haaste on saada kasvi säilymään hengissä kevääseen saakka, kunnes sen voi istuttaa ulos. Joskus se on onnistunutkin, mutta silloin olen kasvin ostanut hiukan myöhemmin keväällä. Aika hyvin ne sen jälkeen ovat menestyneet ja kukkineet seuraavina vuosina.

Sorruin taas

Tänään töistä palatessani piipahdin kirjakaupan kautta ostaakseni pari onnittelukorttia. Kortit ostinkin, mutta niiden lisäksi mukaan tarttui muutakin. Korttihyllyssä oli uudenlaisia kortteja tai ainakaan minä en ole ennen näitä nähnyt. Ihan ovat Paletin kortteja, Anna-Mari Westin kuvaamia. Aiheita oli muitakin, mutta tämä puutarha-aiheinen tarttui mukaan, jostain ihmeen syystä ;)

Puutarhanhoito (substantiivi)

1. Kaikkea mikä näennäisesti liittyy kitkemiseen ja kasteluun, mutta onkin todellisuudessa ilmaista terapiaa. 
2. Tehokasta treeniä ilman säännöllistä kuukausimaksua ja vuosijäsenyyttä.
3. Omaa aikaa ja hiljaisia hetkiä haaveiluun, mietiskelyyn ja suuriin oivalluksiin.

Siinähän sana on selitetty aika hyvin tiivistettynä. Pahoittelen näiden kuvien laatua, mutta minun pokkarillani tällaisten kohteiden kuvaaminen on hiukan haasteellista.

Ja sitten siihen sortumiseen. Täytyy todeta kuten between muutama päivä sitten Rikkaruohoelämää-blogissaan sanoi, ei pidä kirjaihmisen mennä kirjakauppaan alennusmyyntien aikaan, ei! Minä tosin sorruin tänään ostamaan vain yhden, tämän Paula Ritanen-Närhin Suomalaisen puutarhakirjan. Pakkohan se oli ostaa, kun sitä ei minulla ole ja hintakin oli alle kympin! Tämä tosin on jo toinen tänä vuonna hankkimani puutarhakirja, siitä tuo otsikon sana taas. Jos tahti jatkuu tällaisena, yksi kirja joka viikko, minun puutarhakirjastoni ei mahdu hyllyyn vuoden lopussa ;)

Kirjan takakannen tekstin mukaan tämä 'Kotipuutarhurin unelmakirja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa kutsuttuna vieraan yksityispuutarhoihin eri puolilla Suomea.' Pikainen selailu vahvistaa, että kirja oli hyvä hankinta, sillä siinä esitellään neljätoista suomalaista unelmapuutarhaa Paulan mukavan ja asiantuntevan tekstin sekä Jarmo Wrightin kuvien avulla.

Loppiainen 2014

Loppiaisen tulppaanit eilen vielä hiukan nuppuisina kuvattuina. Tänään ne ovat juuri parhaimmillaan, mutta koska tänään on ollut vielä harmaampi päivä kuin eilen, en edes yrittänyt ottaa uutta kuvaa.

Moni onkin jo aloittanut puutarhailun leutojen kelien innoittamana. Minulla ei siihen ole vielä ollut tilaisuutta, mutta nämä leikkotulppaanit onneksi hiukan helpottavat puutarhakauden aloituksen kaipuuta. Ja ne viestittävät, että kevät on tuotapikaa täällä, kunhan nyt ensin talvi edes hiukan käväisee ja pakkanen puraisee ainakin osan tuholaisista kadoksiin.  

Ihanaa, että 'tulppaanikausi' alkaa nykyisin heti vuoden vaihduttua! Ja mikä parasta, kukkaset ovat kotimaassa kasvatettuja :)

Toivotan ihanaa tulevaa puutarhavuotta kaikille lukijoilleni!