Kotkan Ruusu

Viime viikonloppuna vierailimme Kotkassa. Olin kesäkuun Kotipuutarha-lehdestä lukenut Kotkan puistoista, joten minun oli ehdottomasti päästävä tutustumaan niihin. Ihan kaikkiin en ehtinyt ja niissä, joissa piipahdin, olisi voinut kierrellä enemmänkin. Osa on lehtijutun mukaan parhaimmillaan keväällä, joten ehkä täytyy joskus toistekin kaakonkulmalle suunnata.

En varsinaisesti ruusuja bongaillut, tuo postauksen otsikko vain tuli mieleen Kotkasta ;) Nämä kaksi Sapokassa kuvaamaani ruusua ovat ehkä hiukan liian hempeitä, syvemmän punainen sopisi kaiketi paremmin. Nimikylttejäkin istutuksissa oli kiitettävästi, mutta enhän minä nimiä ylös huomannut kirjata, enkä tietenkään enää muista niitä. Onneksi muistan suurin piirtein, mistä mikäkin kuva on.

Keskellä olevassa ryhmässä hiukan enemmän verevyyttä, edelleen Sapokasta.

Sapokan kaarisiltoja ...

... ja vesiputous.

Sapokan jalohortensiat olivat täydessä kukassa ...

... mutta Sibeliuksenpuiston syyshortensiat vasta availivat mahtavan kokoisia kukintojaan.

Isopuiston englantilaistyylisessä maisemapuistossa on Kotkan suurin, noin tuhannen neliön kokoinen perennapenkki. Täytyy todeta, että koko ja toisto tuovat vaikuttavuutta. Ehkä sitä kannattaisi kokeilla kotipuutarhassakin pienen piperryksen sijaan! Muun muassa jaloangervojen ...

...  ja nauhusten kukinta oli juuri parhaimmillaan.

Köynnösten käyttö ja niiden luovat istutukset 'osuivat ja upposivat' eli arvaattekos kuka istuttelee ensi kesänä lisää klematiksia ... miksei niitä muka voi istuttaa vaikka kuunliljakasvuston keskelle, kuten Isopuistossa ...

... tai kukittamaan alppiruusua loppukesästä, edelleen Isopuistosta.

Katajakin sopii köynnöstueksi, ainakin Sapokassa.

Kuunliljaa ja rusopäivänliljaa Toivo Pekkasen puistossa.

Ei Kotkassa kuitenkaan pelkälle perennalinjalle ole heittäydytty, kesäkukkia löytyy ainakin Sibeliuspuistosta ... 

... ja havuistutuksia myös muualta kuin Palotorninvuorenpuiston rinteestä.

Tässä vielä Palotorninvuorenpuiston luonnonmukaista kosteikkoistutusta.

Ei Kotkan puistoja turhaan kehuta, kannattaa todella poiketa, mikäli matkaa sillä suunnalla!

Ennätys

Pioni 'Karl Rosenfield' kukkii upeampana kuin koskaan. Siinä on yli neljäkymmentä kukkaa auki samanaikaisesti ja vielä muutamia avautumattomia nuppuja. En ole kirjannut ylös kukkien määriä aiemmilta vuosilta, mutta uskoakseni tämä on ennätys. Näillä helteillä kukinta vain taitaa mennä ohi muutamassa päivässä.

Tämä on aika hauska kasvi, sillä siinä on eri tavoin kerrannaisia kukkia samassa yksilössä. Kukat avautuvat lähes yksinkertaisina ja heteiden keskeltä kasvaa myöhemmin lisää terälehtiä.

Tässä hiukan runsaampi yksilö. 

Tässä pionissa on loistavan punaiset kukat. Sävy muistuttaa mielestäni hiukan valamonruusua.

Yksi kukka on innostunut hiukan muita enemmän ja kasvattanut terälehtiä pallon täydeltä :)

Juhannusta

Nyt on keskikesän juhla ja kukkaloiston pitäisi olla parhaimmillaan. Meillä tilanne on kuitenkin toinen. Moni normaalisti tähän aikaan kukkiva kasvi on jo kovaa vauhtia kasvattamassa siemeniä eli ne ovat kukkineet normaalia aikaisemmin. Heinäkuussa kukkivat taas ovat normaalissa aikataulussa eli vasta kasvattelevat nuppujaan. Ja nekin harvat parhaillaan kukassa olevat kärsivät päivällä rankan saderyöpyn alla. Perinteinen keltapäivänlilja jaksaa kuitenkin availla kukkiaan ja toivottaa koleasta säästä huolimatta

oikein mukavaa juhannusta!

Luonnonkukkien päivä

Tänään, kunhan ensin on muutama tunti nukuttu, vietetään yhteispohjoismaista luonnonkukkien päivää. Minulla ei ole tilaisuutta osallistua päivän luontoretkiin tai muihin tapahtumiin, mutta juhlistan päivää tällä viikko sitten ottamallani kuvalla omassa pienessä 'metsäpuutarhassani' kasvavasta oravanmarjasta.

Kukassa tänään

Suvipihan kasvit ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun. Valitettavasti osa kukinnasta on jälleen mennyt ohi poissa ollessani ja osittain rehevyys on rikkaruohojen kukoistusta, mutta paljon ilonaiheitakin löytyy. Kuvasin tänään aamupäivällä pihan kukkasia ja tässä onnistuneet otokset. Kartanopioni teki tänä vuonna kolme kukkaa, tässä niistä 'tuorein'.

Lemmikit kukkivat uskollisesti joka vuosi - itse valitsemillaan paikoilla, tietenkin.

Kultatyräkki

Istutin viime kesänä ruukussa kasvaneet tuoksuorvokit syksyllä maahan. Ne ovat talvehtineet oikein hyvin ja kukkivat jo lähes yhtä runsaasti kuin vuosi sitten kukkivina taimina ostettaessa.

Alppiruusut kukkivat myös omalla pihalla, tässä Helsingin yliopisto ...

... ja kukkansa lähikuvassa.

Lehtokielo

Sininen espanjansinililja. Samassa kasvustossa vaaleanpunainen on kukkinut jo aiemmin.

Alppiruusutarha

Lenkkeillessäni aiemmin tänä keväänä työkotini lähiympäristössä tein 'löydön'. Minulla ei ole ollut aavistustakaan, että lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsee alppiruusutarha. Sunnuntaina suuntautui kävelylenkkini taas tuohon pieneen puistoon. Otin tarkoituksella kameran mukaani ja kuten arvelinkin, rhodojen kukinta oli parhaimmillaan.

Melkein kaikki kasvustot olivat täydessä kukassa ja paikoin näkyi jo kuihtuneitakin kukkasia, mutta pensaista osa vasta availi kukkasiaan.

Kivimäenpuiston alppiruusutarha Vantaalla on rakennettu vuosina 2000 - 2001 ja sen tarkoitus on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita.

Puisto ei ole yhtä laaja kuin Haagan alppiruusupuisto. Siellä esitellään kuitenkin kaikki yhdeksän ensimmäisenä nimettyä kotimaista marjatanalppiruusulajiketta ja jokaista lajiketta on runsaasti.

Minä tapani mukaan räpsin kuvia innoissani sieltä sun täältä merkitsemättä muistiin kohdetta tarkemmin. Istutusalueisiin ei ole merkitty tietoa lajikkeesta, mutta alueella on informaatiotaulu ja siinä hyvä yleisesite ja kartta, josta tiedon olisi voinut kirjata ylös. Osan lajikkeista tunnistan kuvista, koska muutama löytyy omaltakin pihalta, ja osan luulen tunnistavani esitteen kuvauksen mukaan, mutta en ryhdy nyt näille nimiä 'arpomaan'. Kukkaset esitelköön kauneuttaan ihan nimettöminä.