Kesäkuvia ja villasukat

Sain jo jokin aika sitten Illakosta varjoliljaan -blogista Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos kivasta haasteesta, eilamar! Haasteen mukaan kuvien aihe on vapaa, kunhan ne on otettu viime kesänä. Tämä haaste on pyörinyt täällä blogistaniassa monena syksynä, kun kesän kaipuu on iskenyt. Itse olen vastannut siihen ainakin kerran aikaisemmin, vuonna 2012. Haasteen on laittanut alulle Mökkipuutarhassa -blogin Pirjo, jolle kiitokset kivasta ideasta. 

 

Kuvien täytyy siis olla viime kesältä ja valikoin siis kuvat tiukasti kesän eli kesä-, heinä- ja elokuun otoksista. Akileijoja olen kuvannut vaihtelevalla - siis huonolla - menestyksellä joka kesä. Jostain syystä kuvat niistä eivät tahdo onnistua, joten ne ovat päässeet aika harvoin mukaan kuvituksiin.

Oli melko vaikea valita kuutta kuvaa ja niiden avulla kertoa viime kesän tarina. Päätin siis tehdä kuusi kollaasia, joihin valitsin kuvia, joita en ole aiemmin blogissa julkaissut.

Kuvat ryhmittelin kollaaseihin löyhästi teemoittain joko värin tai muun tekijän perusteella, mutta kesän kulkua kronologisesti ne eivät kuvaa. 

Kuunliljojen lehtien muodot ja värit ovat ehdottomasti yhden kollaasin arvoisia.

Kuvia selatessani huomasin, että usenmiten kuvan kohteena on yksittäinen kasvi tai kukka ja laajempia näkymiä olen kuvannut aika vähän. Tässä kuitenkin kaksi näkymää, jotka tosin ovat lähes samasta kohdasta, mutta hiukan eri suuntaan aukeavia.

Kesän kukkakuvien jälkeen yksi aiheeltaan hiukan talvisempi - tai siis minähän käytän villasukkia kesälläkin.  Silmukat ristissä -blogissa knea järjesti arvonnan sadantuhannen kävijän rajan rikkoutumisen kunniaksi. Huikea kävijämäärä ja huikeat olivat palkinnotkin, kokonaista kaksitoista paria toinen toistaan ihanampia villasukkia. Olin onnekas ja voitin sukkaparin Touring Bubbles. Viluvarpaani kiittävät!

Rauhallista joulua!

Olisin ostanut valkoisia hyasintteja, mutta olin asialla niin viime tipassa, että meidän marketissa oli jäljellä lähinnä vain vaaleanpunaisia. Niitä en tänä vuonna halunnut, mutta onneksi kaivelemalla hyllystä löytyi viisi nuppuista sinistä, jotka siis lähtivät mukaan. Hyasintit olivat aluksi muutaman päivän sisällä, jotta saivat kukkansa auki ja muuttivat sitten lasitetulle terassille. Nyt terassilla tuoksuu huumaavasti.

Kovasti rauhallista on minulla viime aikoina ollut täällä blogissa. Pariin haasteeseen olen vastauksia kirjoitellut, mutta valmista ei ole vielä tullut. Ehkäpä ne valmistuvat loppiaiseen saakka jatkuvan loman aikana.

Hyvää ja rauhallista joulun jatkoa kaikille!

Blogini tarina

Tänään on juuri sopiva päivä vastata Kaaos kukkaruukussa -blogista saamaani haasteeseen. Kiitokset Pelaguulle mukavasta haasteesta!

Aloitin blogini 6.12.2011 eli blogini täyttää tänään neljä vuotta. Ensimmäisen postauksen itsenäisyyspäiväkuvassa on myös - yllätys, yllätys - jouluruusu ja kaksi kynttilää.

Olin vasta saman syksyn aikana tutustunut tarkemmin blogien maailmaan ja mietin, että blogi olisi kätevä tapa laittaa muistiin puutarhaan liittyviä tapahtumia ja kuvia. Ajattelin pitää blogia lähinnä puutarhapäiväkirjana, johon voisin merkata muistiin uusien kasvien hankinnat ja istutuspaikat, jotta seuraavanakin kesänä ne muistaisin. Tarkoitukseni oli pitää blogi yksityisenä, mutta melko pian muutin sen julkiseksi. Se oli hyvä päätös, sillä näin pääsin vuorovaikutukseen monien ihanien bloggareiden kanssa.

Olen bloggaamisessa pitäytynyt tiukasti puutarhaan tai ainakin kasveihin ja luontoon liittyvissä aiheissa. Kehitystä ei siis ole tapahtunut ;) En myöskään tunnista mitään erityisiä taitekohtia, joten siinä mielessä tästä ei kovin pitkää tarinaa synny.

Minua, puutarhailuani ja bloggaamistani kuvaa hyvin kaksi termiä, 'hidas puutarhanhoito' ja 'hidas bloggaaminen'. Ensimmäistä olen itse käsitellyt maaliskuussa 2012 postauksessani Slow Gardening ja Lady of the Mess nosti jokin aika sitten esiin aiheen Slow Blogging. Siihen palaan varmasti vielä myöhemmin ...

Haastan seuraavat bloggarit kertomaan oman bloginsa tarinan:

Eijan blogista Päärynäpuun varjossa -  Eija oli ensimmäinen blogiini kirjautunut lukija 
Lauran blogista Elämää Paratiisinpalasessa
Pionin blogista Anun puutarha ja 
Riinan blogista Versoja Vaahteramäeltä


Haasteen ohjeet ovat tässä:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

Satokausikalenteri

Eijan blogissa Päärynäpuun varjossa oli taannoin arvonta, jossa oli palkintona vuoden 2016 Satokausikalenteri. Minä olin onnekas ja sain tuon upean kalenterin omakseni. Kiitokset Eijalle kivan arvonnan järjestämisestä sekä myös palkinnon lahjoittaneelle Satokausikalenterille.

Tämä kalenteri on aivan huippu, sillä seinäkalenterin lisäksi siinä on aivan uskomaton määrä TIETOA. Minulle satokausikalenteri oli uusi tuttavuus, mutta nyt se tulee varmasti olemaan jokapäiväisessä käytössä.

Tieto-osuuden alussa on yleistietoa ravintoaineista ja saantisuosituksista. Sekä kasvisten että merenelävien osalta on luettelo niiden sisältämistä kivennäisaineista ja vitamiineista ja listaan on merkitty värillä tai tähtisymbolilla erityisen korkeat pitoisuudet, joten ne on helppo huomata. 

Kalenterissa esitellään yli 150 Suomessa myytävää kasvista. Luettelossa on niistä kuva, yleistietoa, satokausi ja säilytysohje. Kunkin kuukauden kohdalla on luettelo kotimaisista ja ulkomaisista sesonkikasviksista sekä varastokasviksista. Sesonkitaulukko löytyy myös kalojen, äyriäisten ja nilviäisten osalta.
 
Satokausikalenterin verkkosivuilla ja Facebook -sivuilla on runsaasti lisää tietoa. Kannattaa käydä tutustumassa, suosittelen lämpimästi! 

Langenneita impiä ja myöhäisiä nuppuja

Syysmyrkkyliljat eli alastomat immet ovat tänä vuonna tehneet runsaasti kukkia. Paras kukinta meni minulta ohi ja viime viikonloppuna lähes kaikki immet makoilivat langenneina pitkin maata.

Viikonlopun ja alkuviikon parin syyslomapäivän aikana valmistelimme pihaa talviteloille. Mies haravoi ja minä siistin hiukan perennakasvustoja sekä kuvasin viimeisiä kukkijoita.

Myrkkyliljojen kukkavarsi on melko hento ja herkkä kaatumaan, joten kukat lakoavat pitkin maata ellei niiden seurana kasva pystyssä pysymistä edesauttavaa aluskasvia. Minä olen perkannut kasvupaikalta pois lähes kaikki perennat ja tarkoitukseni on ensi kesänä istuttaa tilalle jotain sopivaa maanpeitekasvia.

Myrkkyliljan mukula tekee useita kukkia ja ne nousevat pidemmän ajan kuluessa, joten lakoontuneiden tilalle nousee onneksi uusia.

Nämä valkoiset olivat vielä maanantaina terhakkaasti nupulla. Tiistaina huomasin, että joku oli katkonut kaikki nuput. Todennäköisin syyllinen on rusakko, mutta olisihan sille ollut tarjolla parempaakin syötävää kuin myrkyllisen kasvin nuput. No, eihän se niitä ollut syönyt, katkonut vain maata myöten.

Näistä nupuista oli katkaistu tuo korkeampi. Jostain syystä tihutyön tekijä ei ollut koskenut lainkaan liloihin kukkiin, mutta oli katkonut kaikki muut valkoiset, paitsi nuo juuri ja juuri maasta työntyvät ihan pienet alut.

Lahjakärhöni 'Unna Nooa' ehti tehdä yhden pienen nupun, mutta se tuskin ehtii aueta ennen talven tuloa. Harmi, sillä olisi ollut kiva nähdä sen kukkakin, mutta toivottavasti ensi kesänä sitten.

Pagodikärhö on tehnyt paljon uusia nuppuja, joista muutama varmasti ehtii myös kukkia.

Pensaskärhö, Clematis recta 'Purpurea', vietti kesän ruukussa ja istutin sen jokin aika sitten talvehtimaan maahan.  Se oli ihan salaa tehnyt useita nuppuja ja yksi kukka oli ehtinyt auetakin. 

Lopuksi vielä yksi heinäkuussa ottamani kuva valkoisesta varjoliljasta. Keräsin maanantaina näiden siemenkodat ja minulla on runsaasti ylimääräisiä siemeniä. Jos haluat kokeilla kasvattaa varjoliljaa siemenestä, laita kommenttia tai sähköpostia. Siemeniä riittää useammallekin, mutta niiden itävyydestä en anna takuuta :)

Varjoliljan siemenkasvatus on melko haasteellista ja kukintaa saattaa kuulemma joutua odottamaan jopa seitsemän (!) vuotta. Luin myös jostain, että valkokukkaisen yksilön siemenestä ei välttämättä kasva valkoisena kukkivia kasveja, jos pölyttäjänä on ollut värillinen varjolilja. Nämä yksilöt kasvavat vierekkäin ja punaiset ovat usean metrin etäisyydellä, joten ehkäpä nämä ovat risteytyneet keskenään ja jäkeläisetkin ovat valkokukkaisia.

Roosa nauha -päivä 9.10.2015

Huomenna olevan Roosa nauha -päivän kunniaksi pieni kollaasi menneen kesän kuvista, joissa on enemmän tai vähemmän pinkkejä kukkia.

Perjantaina pinkkiä päälle - minun vaatekaapistani ei tosin taida vaaleanpunaista löytyä, joten täytyy pukeutua hiukan soveltaen siihen suuntaan.