Lumikelloryhmä

Hankien ja nietosten keskellä odotan malttamattomana kevättä ja lumikelloja. Odottaessani olen innolla seurannut Facebookissa muutamaa ulkomaista lumikelloryhmää ja ihastellut toinen toistaan upeampia kuvia erikoisista ja ihan tavallisistakin lumikelloista. Niiden innoittamana päätin perustaa lumikelloryhmän meille pohjoisempien seutujen harrastajille, jotta voimme jakaa kuvia ja kokemuksia silloin kun se täällä on ajankohtaista.

Linkkiä Lumikelloryhmä klikkaamalla ryhmä löytyy Facebookista. Ryhmä on suljettu ja jäseneksi pääsee hyväksynnän kautta, joten laittakaa liittymispyyntöjä tulemaan. Kutsuja olen laittanut vain muutaman, sillä onnistuin kutsumaan ainoastaan omista kavereistani löytyviä henkilöitä. Jäseneksi hyväksynnän jälkeen voitte lähettää kutsuja 'lumikellohulluille' kavereillenne (ellei se onnistu, laittakaa viestiä ja muutan tarvittaessa ryhmän asetuksia - en ole oikein perillä noista systeemeistä).

Toivon, että saamme mukaan paljon innokkaita lumikellojen ystäviä.

Piipahdus kesään

Lokakuun loppupuolella teimme pienen piipahduksen kesään tai ainakin kesäisiin maisemiin ja keleihin eli Kaliforniaan. Puutarhoissa emme vierailleet, mutta kuvasin tietenkin myös kukkia aina tilaisuuden tullen.

Lensimme San Franciscon kautta ja viivyimme siellä pari päivää. Lombard Street on ehkä kaupungin kaunein katu. Jyrkempiä ja mutkaisempiakin kaupungista löytyy, mutta tällä muutaman korttelin pätkällä on upeat istutukset pääasiassa hortensiaa. Kukinta oli suurelta osin jo loppuvaiheessa, mutta ihan tuoreitakin kukkia löytyi vielä.

Tuliunikko, Eschscholzia Californica, on osavaltion tunnuskasvi ja lailla rauhoitettu alkuperäisessä elinympäristössään kuivilla kukkuloiden rinteillä ja ruohostomailla sekä aavikoilla. Sitä käytetään tietenkin myös julkisissa istutuksissa ja kasvatetaan puutarhoissa.

Varsinainen matkakohteemme oli San Diego aivan osavaltion eteläosassa. Sää suosi meitä molemmissa kaupungeissa, parhaimmillaan lämpöasteita oli kolmisenkymmentä ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.

Tämä vuosi on ollut Kaliforniassakin erityisen kuuma ja kuiva, juuri näille istutuksille sopivaa.

Kolibrikukka, Strelizia reginae, Bird of Paradise - minun suosikkini.

Tässä hauskannäköinen kanto. En tiedä mikä puu on kyseessä, mutta vielä kasvavienkin puiden runko  on samalla tavalla kierteinen.

Bellis kukki edelleen puistonurmikolla. Olin asiasta kovasti hämmästynyt, sillä nurmikolla kasvavia ja kukkivia kaunokaisia olen nähnyt ainoastaan keväällä.

Halloween oli lähestymässä, joten siihen liittyviä teemoja näkyi eri puolilla. Talojen pihoissa oli aika makaabereitakin luuranko-, hautakivi-, kummitus- yms asetelmia, mutta laitan mieluummin tällaisen liikehuoneiston edessä olevan kurpitsasomisteisen kukkaistutuksen kuvan.

Vielä sananen Kalifornian paloista, jotka alkoivat vasta matkamme jälkeen. Kyse ei ole metsäpaloista, sillä alueilla, joilla palot riehuvat ei edes ole metsiä, vaan kyse on maasto- tai pensaspaloista, brush fire. Palot leviävät kukkuloiden rinteitä ja niiden välissä olevia solia pitkin rutikuivassa aluskasvillisuudessa. Tällaista kasvillisuutta on kaikkialla 'joutomailla' ja muun muassa teiden varsilla. Metsänhoidollisilla toimenpiteillä paloja ei voida ehkäistä, mutta kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun avulla olisi paljonkin tehtävissä.

Syksyn merkkejä

Kesäisen lämpöisestä säästä huolimatta syksyn merkkejä on jo näkyvissä ja syysmyrkkyliljojen kukat ovat niistä kauneimpia. Ensimmäinen kukka on jo auki ja lisää nousee.

Vanhaa kantaa oleva syysasteri availee myös ensimmäisiä kukkiaan. Kukat ovat vaaleanvioletteja, vaikka tässä kuvassa ne näyttävät lähes valkoisilta.

Pensaskärhön Clematis recta 'Purpurea' siemenet muodostavat hauskoja ja koristeellisia palleroita.

Kukkasipulien istutuskausi on alkanut - lumikelloista tietenkin. Lumikellojen pienet sipulit kuivuvat herkästi, joten ne on hyvä saada multiin heti, kun ne ovat tulleet kauppoihin. Tänäkin syksynä olen tyytynyt tavallisten kauppojen ja puutarhamyymälöiden valikoimaan, vaikka hiukan houkuttaisi tilata erikoisempia lajikkeita ulkomailta. Maahan olen kätkenyt 30 tavallisen puistolumikellon, 35 turkinlumikellon ja 20 tähtilumikellon sipulia - toistaiseksi. 

Pinkkiä elokuuta

Meillä ei ole tällä hetkellä kukassa paljon mitään, mutta pinkkiä löytyy. Todellinen ihanuus on äitienpäivälahjaksi saamani tarhalyhtykärhö 'Princess Kate'. Istutin kärhön portaalle isoon ruukkuun, missä se on viihtynyt vaihtelevasti. Toukokuun lämmössä se lähti hyvään kasvuun, mutta kesäkuun viileydessä ja tuulisissa säissä se oli hätää kärsimässä. Toinen verso kuihtui pois, mutta kaikeksi onneksi toinen on kasvanut normaalisti ja kukkii kauniisti.

Monissa kuvissa ja kärhön esittelyteksteissä kukkia luonnehditaan liljatulppaanin muotoisiksi, sisäpuolelta valkoisiksi ja ulkopuolelta purppuranpunaisiksi. Muoto on oikea (nämä kukat ovat auenneet jo hiukan yli), mutta nämä ovat ulkopuolelta kyllä enemmänkin pinkkejä.

Vaaleanpunainen mustasilmäsusanna kukkii, kunhan sitä muistaa ja jaksaa kastella.

Syysleimu ei kastelua kaipaa, vaan se rehottaa ja kukinta on runsaampaa kuin vuosiin.

Juhlapäivä

Meillä oli eilen juhlapäivä, nimittäin 40 v. hääpäivä. Juhlistimme asiaa pienellä ulkomaanmatkalla eli päiväristeilyllä Tallinnaan. Laivamatkan aikana merituuli vilvoitti mukavasti, mutta Tallinnassa oli yhtä kuumaa kuin täällä kotimaassakin.

Emme olleet suunnitelleet mitään erityistä ohjelmaa, paitsi pöytävarauksen olimme tehneet etukäteen. Varaus ei olisi ollut tarpeen, sillä paikassa oli hyvin tilaa, mutta halusimme varmistaa, että pääsemme syömään tiettyyn ravintolaan. Ruokailimme kapealla 'sisäpihalla', jolla oli koristeena pelargoneja amppeleissa ja ruukuissa. Ruoka-annoskin oli koristeltu kukkasin.

Kiertelimme Vanhankaupungin kaduilla ja välillä istuimme varjoon huolehtimaan nesteytyksestä. Kaupoihin ei tehnyt mieli astua sisään, mutta kukkakojuilla täytyi tietenkin pysähtyä.

Mies halusi ostaa minulle kukkia ja valitsin tietenkin lempikukkani strelizian. Yhden vain, mutta mies pyysi myyjää lisäämään pakettiin vielä toisen ja sopihan kaksi paratiisilinnun kukkaa paremmin päivän teemaankin.

Opettelua

Muutaman vuoden uuden kameran ostoa tuumailin ja nyt vihdoin toteutin asian. Yli kymmenen vuotta vanhalla pienellä pokkarilla on varsinkin lähikuvien ottaminen ollut melkoista sattuman kauppaa. Hankin pienen järjestelmäkameran ja pienen objektiivin, joilla opettelen kuvaamaan. 

Olen vasta hiukan kokeillut kuvaamista ja ihan vain kameran automatiikalla. Opettelua sekin tuntuu vaativan, sillä vain muutama kuva on 'julkaisukelpoinen'. Tosin en kovin monta kuvaa ottanutkaan. 

Kolme vuotta sitten pienen pienenä taimena istuttamani pensaskärhö Clematis recta 'Purpurea' on vihdoin tuuheutunut ja pienten valkoisten kukkien pilviä on todella runsaasti.