Vihdoinkin

Vihdoinkin on koittanut kaunis kevät ja vihdoinkin olen päässyt Suvipihalle puutarhuroimaan. Kolme viikkoa poissa puutarhasta tähän aikaan vuodesta on pitkä aika. Oli minun onneni, että säät olivat viileät ja jopa talviset räntä- ja lumisateineen. Varhaisten pikkusipulien kukinta ei ole ehtinyt mennä ohi, vaan se on nyt lähestulkoon parhaimmillaan. Kuvassa kevättähtien kukintaa. 

Tänään olen yrittänyt aloittaa puutarhuroinnin varovasti, jotta kroppa ei kipeytyisi. Pojan perhe kävi vierailulla, joten sekin katkaisi sopivasti liiallisen rehkimisen. Pojan kolmevuotias tytär oli mummun apuna pihatöissä ja teki multakasoja pienellä puutarhalapiolla samalla kun minä perkasin rikkaruohoja tulevan äitienpäivälahjani kasvupaikalta.

Ensi viikon olen lomalla ja tuleva viikko on lähestulkoon kokonaisuudessaan varattu puutarhailulle.

Täplien tutkailua

Huomaan vuosi vuodelta hurahtavani enemmän ja enemmän lumikelloihin. Kauempaa katsottuna lumikellot näyttävät kovasti samanlaisilta ja eri lajien kukat ja muu rakenne ovatkin melkoisen saman kaltaiset. Lähietäisyydeltä tarkasteltuna huomaa kuitenkin erilaisuudet ja kiehtovat yksityiskohdat.

Viikko sitten tutkailin pihalla kasvavia lumikelloja ja kuvasin yksittäisiä kukkasia. Pienellä pokkarillani hyvien lähikuvien ottaminen on vaikeaa, mutta muutama kuva on kelvollinen.

Lumikellojen terälehtien täplät ovat tärkeitä laji- ja lajiketuntomerkkejä. Useimmilla lajeilla on vihreä v:n tai u:n muotoinen kuvio sisempien kehälehtien kärkiloven ympärillä. Joillakin lajeilla on vihreä kuvio myös sisemmän kehälehden tyvellä. Kuviot voivat olla myös yhteen kasvaneita tai se voi peittää lähes koko kehälehden. Joillakin harvinaisilla lajikkeilla täplät ovat keltaisia. Kirjailuja voi olla myös ulommissa kehälehdissä.

Lehdet ovat myös tärkeä tuntomerkki eri lajiryhmien välillä. Lumikellon kukkivassa sipulissa on yleensä kaksi lehteä, joiden välistä kukkavarsi nousee. Lehdet voivat olla toisiinsa nähden vastakkain, tai osittain sisäkkäin tai ne ovat ulkoreunoiltaan rullautuneina. Lehtien värisävy ja leveys vaihtelevat myös lajikkeen mukaan. Yllä oleva kukka muistuttaa puistolumikelloa, mutta sen lehdet (joita ei kuvassa näy) ovat leveämmät ja kirkkaan vihreät, kun taas puistolumikellon lehdet ovat kapeat ja harmaanvihreät.

Lumikellot risteytyvät helposti keskenään, joten uusia lajikkeita ilmestyy koko ajan. Omalta pihaltakin saattaa löytää yllättävän näköisiä lumikellon kukkia. Tänä keväänä huomasin tämän erikoisesti kirjaillun kukan. Kahdessa sisemmässä kehälehdessä on neliosainen kirjailu ja kolmannessa täpliä on vain kaksi. On mielenkiintoista nähdä ensi keväänä, onko tämä pysyvä kirjailu vai jostain syystä vain tänä keväänä ilmaantunut virhe kuviossa. En muista vastaavaa aikaisemmilta vuosilta, joten kyseessä saattaa olla nyt ensi kertaa kukkiva siementaimi.

Keväinen viikonloppu

Unkarinsinivuokko

Ihana keväinen viikonloppu takana. Hiukan jo aloittelin puutarhapuuhia, mutta ihan varovasti vasta. Nurmikkoalueella ei vielä voi haravoida, mutta kriikunan alustan putsasin sinne kasaantuneista tammen lehdistä. Pensaiden ja puiden alustoja en yleensä haravoi, vaan annan kasvijätteen jäädä paikoilleen kasvattamaan humuskerrosta. Nyt tammen kovia ja hitaasti maatuvia lehtiä oli alueelle kasaantunut niin runsaasti, että halusin ne pois paikalla kasvavien sipulikukkien päältä.

Tarhasinivuokko

Sinivuokot ovat aloittelemassa kukintaa. Aloituskuvan unkarinsinivuokko on niistä varhaisin ja tarhasinivuokko on myös täydessä kukassa. Tavalliset sinivuokot tulevat hyvää vauhtia perässä, mutta niissä oli vasta muutamia täysin avonaisia kukkia. Kuvat niistä eivät valitettavasti nyt onnistuneet kirkkaasti paistavan auringon häikäistessä liikaa.

Maaliskuun lopun nuppuiset talventähdet olivat jo kukinnan loppuvaiheessa. Onneksi lähistöllä näkyi lisää nuppuja. Nämä varhaiset kevätkukkijat ovat todella tärkeitä ravinnon lähteitä erilaisille pörriäisille, joita lenteli jo runsaasti kasvustoissa.

Virvaliljat eivät ihan vielä uskaltaneet avata nuppuisia kukintojaan, vaikka aurinko lämmitti mukavasti. Virvaliljan sukulaisten syysmyrkkyliljojen lehdet olivat jo melko kookkaita, mutta niitä en huomannut kuvata.

Lumikellot jatkavat kukintaansa ja yhä uusia alkuja nousee maasta monin paikoin. Lumikelloja kuvasin runsaasti ja muutama kuva onnistui ihan kivasti. Niistä enemmän seuraavassa postauksessa.

KEVÄT

Meillä on kevät! Minulle kevät alkaa lumikellojen kukinnasta. Viime päivien lämpö ja auringonpaiste ovat tehneet tehtävänsä ja lumikellot ovat kilvan availleet kukkiaan. Kovasti matalan varren päässä kellot nuokkuvat eivätkä lehdetkään vielä ole kasvaneet täyteen mittaansa, mutta monet kukat ovat auki.

Kovin paljon meillä ei vielä voi puutarhassa tehdä. Maa on monin paikoin vielä lumen peitossa, pinnaltaan jäässä tai litimärkää, joten nurmikolla kulkemistakin yritin välttää, puhumattakaan että olisi voinut haravoida.

Lumikellojen kasvupaikkoja siivoilin varovasti, jotta niiden ei tarvitse kuivuneiden lehtien läpi puskea. Helpostihan ne niiden läpi kasvavat, mutta näyttävät kauniimmilta ilman ruskeaa kauluria. 

Tällainenkin kaveri oli jo liikkeellä.

Kartanopionin verso nousee terhakkaana juuri lumesta vapautuneesta maasta. Tämän päälle kasasin vielä varulta hiukan edellisvuotisia lehtiä katteeksi.

Talventähti uskalsi varovasti vasta raottaa yhtä nuppua.

Lumikelloja kasvaa monessa eri kohdassa ja kasvustot ovat sen mukaisesti eri vaiheissa. Nämä ovat jo melko isolla nupulla, mutta paikoin on vasta pieniä alkuja nousemassa. Sehän on vain mukavaa, koska lumikellojen kausi näin pidentyy mukavasti.

Näiden kuvien myötä julistan Suvipihan puutarha- ja blogikauden 2016 avatuksi!

Kesäkuvia ja villasukat

Sain jo jokin aika sitten Illakosta varjoliljaan -blogista Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos kivasta haasteesta, eilamar! Haasteen mukaan kuvien aihe on vapaa, kunhan ne on otettu viime kesänä. Tämä haaste on pyörinyt täällä blogistaniassa monena syksynä, kun kesän kaipuu on iskenyt. Itse olen vastannut siihen ainakin kerran aikaisemmin, vuonna 2012. Haasteen on laittanut alulle Mökkipuutarhassa -blogin Pirjo, jolle kiitokset kivasta ideasta. 

 

Kuvien täytyy siis olla viime kesältä ja valikoin siis kuvat tiukasti kesän eli kesä-, heinä- ja elokuun otoksista. Akileijoja olen kuvannut vaihtelevalla - siis huonolla - menestyksellä joka kesä. Jostain syystä kuvat niistä eivät tahdo onnistua, joten ne ovat päässeet aika harvoin mukaan kuvituksiin.

Oli melko vaikea valita kuutta kuvaa ja niiden avulla kertoa viime kesän tarina. Päätin siis tehdä kuusi kollaasia, joihin valitsin kuvia, joita en ole aiemmin blogissa julkaissut.

Kuvat ryhmittelin kollaaseihin löyhästi teemoittain joko värin tai muun tekijän perusteella, mutta kesän kulkua kronologisesti ne eivät kuvaa. 

Kuunliljojen lehtien muodot ja värit ovat ehdottomasti yhden kollaasin arvoisia.

Kuvia selatessani huomasin, että usenmiten kuvan kohteena on yksittäinen kasvi tai kukka ja laajempia näkymiä olen kuvannut aika vähän. Tässä kuitenkin kaksi näkymää, jotka tosin ovat lähes samasta kohdasta, mutta hiukan eri suuntaan aukeavia.

Kesän kukkakuvien jälkeen yksi aiheeltaan hiukan talvisempi - tai siis minähän käytän villasukkia kesälläkin.  Silmukat ristissä -blogissa knea järjesti arvonnan sadantuhannen kävijän rajan rikkoutumisen kunniaksi. Huikea kävijämäärä ja huikeat olivat palkinnotkin, kokonaista kaksitoista paria toinen toistaan ihanampia villasukkia. Olin onnekas ja voitin sukkaparin Touring Bubbles. Viluvarpaani kiittävät!

Rauhallista joulua!

Olisin ostanut valkoisia hyasintteja, mutta olin asialla niin viime tipassa, että meidän marketissa oli jäljellä lähinnä vain vaaleanpunaisia. Niitä en tänä vuonna halunnut, mutta onneksi kaivelemalla hyllystä löytyi viisi nuppuista sinistä, jotka siis lähtivät mukaan. Hyasintit olivat aluksi muutaman päivän sisällä, jotta saivat kukkansa auki ja muuttivat sitten lasitetulle terassille. Nyt terassilla tuoksuu huumaavasti.

Kovasti rauhallista on minulla viime aikoina ollut täällä blogissa. Pariin haasteeseen olen vastauksia kirjoitellut, mutta valmista ei ole vielä tullut. Ehkäpä ne valmistuvat loppiaiseen saakka jatkuvan loman aikana.

Hyvää ja rauhallista joulun jatkoa kaikille!