tiistai 11. syyskuuta 2012

Syklaamit ja tunnustus


Sunnuntaina päätin antaa periksi syksylle ja istutin ruukkuun ensimmäiset syyskukkaset. Eipä silti, pidän syklaameista todella paljon ja tahtoisin ostaa niitä heti kun ne kauppoihin tulevat. Lähdimme puutarhamyymälään ostamaan valkoisia syklaameja. Kukkapöytien äärellä tuntui, että ne ovat yksinään liian värittömiä, joten otin kaveriksi pari eri sävyistä punaista. Sitä paitsi tuossa vaaleanpunaisessa on todella kauniit lehdet, joten senkin takia halusin juuri sellaisen.

Tarkoitukseni oli ostaa ainoastaan syklaameja, mutta - yllätys yllätys - mukaan tarttui muutama pussillinen sipuleita. Ja vielä suurempi yllätys oli, ainakin itselleni, että se tapahtui miehen aloitteesta. Hän ihastui yhteen villitulppaanilajikkeeseen ja ehdotti, että ostaisimme niitä. Kukkasipuleita myytiin irtotavarana eli itse saattoi pussiin kerätä haluamaansa lajiketta itselle sopivan määrän. Tarjolla oli hyvä valikoima erilaisia sipuleita, mutta pidin pääni kylmänä ja valitsin vain yhtä uutuustulppaania sekä kerrottua valkonarsissia.





Viherpiiperrystä sun muuta -blogin Katja on itse ideoinut Tsemppaava blogiystävä -tunnustuksen, jonka hänen taiteellisesti lahjakas Julia-tyttärensä on kuvittanut. Myös minulla oli ilo ja kunnia saada häneltä tämä tunnustus lauantaina. Lämmin kiitos siitä Katjalle!

Katja lupasi, että tunnustusta voi halutessaan jakaa eteenpäin. Eija Päärynäpuun varjosta  jakoi sunnuntaina tunnustuksen eteenpäin ja myös minä olin vastaanottajien joukossa. Kaunis kiitos myös Eijalle!

On lämmittävää huomata, että omat kirjoitukset ja kommentit ovat tuottaneet iloa ja kannustusta toisille. Itse aloitin blogini noin yhdeksän kuukautta sitten vain omaksi ilokseni ja puutarha-päiväkirjaksi. Kun sitten blogille ilmestyi lukijoita ja sain kirjoituksiini kommentteja,  oli se todella kannustavaa ja innosti kirjoittelemaan lisää.

Eija liittyi lukijakseni ensimmäisenä ja Katja myös ensimmäisten joukossa. Te olette molemmat ihania ja aktiivisia bloggaajia ja näin ollen ansaitsette saada tunnustuksen minulta myös itsellenne :D

On ollut hauska huomata, että tekstejä ja kommentteja lukemalla oppii pikku hiljaa 'tuntemaan' toisia bloggaajia ja heistä tulee ystäviä, joiden postauksia odottaa innolla. Täytyy tunnustaa, että minä olen melko laiska kommentoimaan teksteihin, mutta seuraamiani puutarhablogeja varsinkin luen tiiviisti. Teidän kaikkien postaukset antavat innoitusta ja inspiraatiota myös omaan puutarhurointiin.

Tämän Tsemppaava blogiystävä -tunnustuksen tahdon kuitenkin lähettää erityisesti kahdelle blogiystävälle.

Teresa Maria blogista An amateur's ventures on life on rakas ystäväni vuosikymmenten ajalta myös 'oikeassa' elämässä. Elämän pieniä ja suuria iloja ja suruja on jaettu opiskeluvuosista saakka. Ja tsempattu on, puolin ja toisin, aina tarpeen mukaan. Jos tykkäätte lukea englanniksi, kannattaa vierailla hänen blogissaan. Sisältö on monipuolista ja mielenkiintoista. Ja kuvat kauniita!

Leena Lumi on blogiystävä, jonka olen alusta alkaen kokenut 'sielunsisareksi', niin paljon ovat ajatukset käyneet yksiin monessa asiassa. Meillä on (ainakin) kaksi yhteistä intohimon kohdetta, kirjat ja puutarha. Ja erityiskiitoksen voisin hänelle lähettää siitä, että vuosien tauon jälkeen olen hänen innoittamanaan löytänyt taas runouden.








8 kommenttia:

  1. Syklaamit ovat ihanan hehkuvia kukkia. Itsllä on tässä katetulla terassilla kesäkukat vielä melko hyvässä kasvussa,joten syklaamit saavat vielä odotella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniina ja lämpimänä syksynä kesäkukat jaksavat onneksi melkein talven tuloon saakka :)

      Poista
  2. Oi kiitos♥ Tämä tuli niin oikeana päivänä, että et uskokaan.

    Minäkin pidän syklaameista ja olen ulos istuttanut noita valkoisia pieniä. Nehän eivät talvehdi, mutta ovat pitkään ilona.

    Kaunista viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että ajoitus osui sopivasti!

      Joitakin vuosia sitten laitoin murattisyklaamin ja jonkin toisenkin mukuloita maahan. Pari vuotta luulin, että niistä ei koskaan mitään tule, mutta viime vuonna ilmestyi lehtiä ja yksi pieni kukkanen. Lehtiä siellä kasvaa edelleen, ehkäpä vielä kukkiakin ilmestyy...

      Kaunista loppuviikkoa ja viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, onpa mukava haaste! Harmi, että en sitä jo päivällä huomannut, olisin ehtinyt ottaa eka kuvan Suvipihasta jo tänään. Nyt täytyy odotella pari viikkoa, sillä vasta loppukuusta olen kotonakotona jälleen.

      Tai ehkäpä vastaankin haasteeseen tuplasti ja otan kuvia kahdesti kuussa, toisen siellä ja toisen täällä kakkoskodissa...

      Poista
  4. Suurkiitos rakas ystävä tunnustuksesta! Kuten huomasit satuimme olemaan pienellä kyläilyreissulla enkä ole ennättänyt kommentoida, koska kotiin palattua piti heti hosua ruusupostausta tekemään ennen kuin kokonaan häviävät tältä kesältä.

    Tsemppiä todella tarvitaan, kun tulin valinneeksi blogin aiheeksi kokonaisen elämän ja kieleksi englannin... Mutta nauttinut olen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, olet sen ansainnut!

      Minäkin olen nauttinut postauksistasi. Onkin tuo kielitaidon ylläpito ollut hiukan retuperällä viime vuodet, lähes pelkän turistienglannin varassa, joten tulee samalla tervetullutta petrausta siihenkin.

      Poista