tiistai 30. kesäkuuta 2015
Kirjoilla
Monivuotinen kesätapahtumaperinteemme on vierailla Kirjoilla Vammalassa, siis Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa. Minä olen hurahtanut vanhoihin puutarhakirjoihin, joten niitä myyntipöydiltä etsiskelen. Tänä vuonna mukaani lähti Frans Salosen ja Arvo Haapasen Uusi Puutarhakirja I ja II sekä Tasha Tudorin puutarhasta kertova teos.
Keväällä 1944 kirjoitetussa esipuheessa 'Uuden Puutarhakirjan lukijalle' todetaan:
"Uudella Puutarhakirjalla on tavallaan vanhat perinteet. V. 1903 ilmestyi Kasvitarhakirja niminen teos, jonka kirjoittaja oli tunnettu ruotsinmaalainen puutarhamies Erik Lindgren. Teoksen oli Suomen oloihin sovittanut Klas Stening, joka niinikään oli syntyisin Ruotsista, mutta siirtynyt v. 1895 Suomeen, missä hän toimi maineikkaan Mustialan puutarhurina. Suomenkieliseen asuun olivat kirjan saattaneet pitäjän apulainen K. Korpela ja kansakoulunopettaja Aug. Wikstén. Teos oli noin 250 sivun laajuinen ja 'valaistu 135 puupiirroksella'. Se oli aikanaan alansa täydellisin ammattikirja maassamme ja puutarhureita valmistavissa oppilaitoksissamme paljon käytetty oppikirja. Tämä vanhemman puutarhamiespolven hyvin tuntema 'Lindgren-Stening' ilmestyi kaikkiaan viitenä painoksena, joista viimeinen on vuodelta 1920."
"Kun tuo teos oli loppuunmyyty, toimitti allekirjoittanut Frans Salonen v. 1929 sitä korvaamaan Puutarhakirja nimisen teoksen. Sitäkään ei ole enää moniin vuosiin ollut kirjakaupoissa saatavissa. Nyt kirja on jälleen ilmestynyt täydellisesti uudistettuna ja laajennettuna ja on saanut nimekseen Uusi Puutarhakirja. Mutta joskin teos ensimmäiseen 'Lindgren-Steningin' painokseen verrattuna on laajentunut noin nelinkertaiseksi, ei se enää nykyoloissa voi pyrkiä puutarha-ammattimiehiksi valmistuvien oppikirjaksi, mutta riittänee oppaaksi niille, jotka kotiensa ympärillä haluavat puutarhaviljelyä harrastaa oman talouden tarpeiksi. Näin tämän teossarjan - Kasvitarhakirja - Puutarhakirja - Uusi Puutarhakirja - kehitys samalla ikäänkuin kuvastaa koko puutarha-alan kehitystä tällä vuosisadalla."
Tämän uusimman hankinnan myötä minulla on hallussani koko sarja. Kasvitarhakirjasta olen kirjoittanut esitellessäni puutarhakirja-aarteitani. Puutarhakirja vuodelta 1929 on Sastamalan satoa vuodelta 2012.
Omat Uuden puutarhakirjan niteeni ovat teoksen toista painosta vuodelta 1947. Ensimmäinen nide koostuu kolmesta osasta, jotka ovat yleisosasto, vihannestarha ja hedelmätarha. Toisen niteen aihepiirit ovat koristetarha, asuinhuonekasvit ja kasvinsuojelu.
Koristetarhaa käsittelevästä osasta löytyy todella paljon tuttuja kasveja, kuten kuva-aukeamalla olevat kaunokainen ja erilaiset liljat. Koristekasvien nimet ovat osittain samoja kuin nykyisinkin, mutta osa on vuosien saatossa muuttunut ehkä useammankin kerran. Varjolilja lienee saanut suomenkielisen nimensä joskus vuoden 1947 jälkeen, sillä kirjassa sitä kutsutaan martagonliljaksi. Leucojum vernum, jota nykyisin kutsutaan kevätlumipisaraksi, oli vielä joitakin vuosia sitten nimeltään kevätkello. Tässä kirjassa sitä kutsutaan nimellä lumipisara eli vanha nimi on otettu uudelleen käyttöön.
Tasha Tudorin puutarhaa olen ihastellut lehtien palstoilla ja löysinpä kerran netistä myös japanilaisen videon, jossa puutarhaa esitellään. Nyt löysin ruotsinkielisen version Tovah Martinin kirjoittamasta ja Richard W. Brownin kuvaamasta Tasha Tudorin puutarhaa esittelevästä kirjasta. Tämä kirja ei iältään täytä kriteereitäni vanhasta puutarhakirjasta, sillä alkuperäisteos on vuodelta 1994 ja tämä käännös vuodelta 1997. En kuitenkaan malttanut olla ostamatta sitä, sillä kirja on hieno esittely mielenkiintoisesta puutarhurista ja hänen puutarhastaan sekä upea taideteos.
keskiviikko 24. kesäkuuta 2015
Suven suloisuutta
Suven suloisuudesta ei tänä kesänä ole paljon päästy nauttimaan, ainakaan jos sillä tarkoitetaan lämpöisiä poutapäiviä. Tänään, perinteisenä juhannuspäivänä, on todella harmaa ja sateinen päivä. Tämän vuoden kalenterinmukaisena juhannuksena oli onneksi hiukan kauniimpi sää.
Suven suloisuutta löytyy kuitenkin sekä pensaiden että muiden kasvien kukinnasta. Juhannuksen mökkimatkan varrella ihailin syreenien ylenpalttisen runsasta kukintaa. Myös omalla pihalla kukkii suloisesti valkoinen lajikkeeltaan tuntematon syreeni ja perinteinen violetti pihasyreeni.
Alppiruusuista Helsinki University on täydessä kukassa. Nuppuja näytti olevan vähän, mutta melko paljon on kukkia kuitenkin ilmaantunut.
Suloiset suvikellot eli kesälumipisarat. Tämä on yksi suosikeistani ja olen istuttanut uusia sipuleita eri paikkoihin useina vuosina. Löytyiköhän nyt vihdoin sopiva paikka, vai onko vain tämä viileänkostea alkukesä ollut otollinen kukinnan suhteen? Tai ehkä ostamani sipulit olivat nyt edellisiä hyvä- kuntoisempia, sillä kaikki uudet sipulit ovat tehneet useita kukkia, yhdessä varressa niitä on peräti neljä.
Muutama juhannusviikolla kuvattu, mutta julkaisematta jäänyt suloinen kukkakuva vielä loppuun. Valkoinen särkynytsydän ja tulppaaneja kuupuutarhapenkissä. Lemmikki kylväytyy minne haluaa ja harmi kyllä ainoastaan osa kukista on valkoisia. Olen kuitenkin antanut myös näiden sinisten kasvaa paikalla toistaiseksi ja kitken ne vasta kukinnan jälkeen kasvuston ränsistyessä.
Ainoastaan yksi anatolianpikarililja kukki tänä vuonna tai oli kukassa viime viikolla. En nyt muista niiden kukinnan aikataulua tarkemmin eli voihan uusia nousta vielä myöhemminkin. Toivottavasti, sillä kukka on todella kaunis.
torstai 18. kesäkuuta 2015
Hän on täällä tänään ... ja muutama muu
Hain tänään Matkahuollosta kunniakseni nimetyn kärhön. Täytin huhtikuussa pyöreitä ja tyttären perheeltä sain lahjaksi oman kärhölajikkeen. Nimeämisprosessi on meneillään ja nimi saadaan vietyä läpi kansainväliseen nimirekisteriin tulevan talven aikana. Tällä hetkellä lajike kulkee vielä risteytyskoodilla 'RLWE-1112' ja tuleva nimi on tyttären lasten mukaisesti 'Unna Nooa' .
Istutin kärhön isoon ruukkuun kasvamaan hiukan ennen istutusta lopulliselle paikalle. Lopullinen kasvupaikka ei ole vielä valmis ja totta puhuen en ole edes aloittanut sen kaivamista, joten tämä tilapäisratkaisu oli välttämätön.
Eilisen päivän aikana ajoimme pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle. Vihdoinkin minulla oli tilaisuus poiketa pieni mutka Lammilla Porkkalan kartanon puutarhamyymälässä. Osallistuin keväällä Ruusunmekon blogissa kaunein pelargoni -äänestykseen ja voitin lahjakortin kyseiseen paikkaan. Myymälässä oli monia sellaisia taimia, joita ei ihan joka planttukaupassa myydä ja kaikenlaista ihanaa sieltä tarttui mukaan. Kiitos Ruusunmekko!
Tänään Suvipihalle pääsi kasvamaan Clarkinkurjenpolvi Geranium Clarkei 'Kaschmir white', valkokukkainen keijunkukka Heuchera Sanguinea 'Alba', vuorijumaltenkukka Dodecatheon media 'Alba', idänvarjohiippa Epimedium grandiflorum 'Purple pixie' ja narsissivuokko Anemone narcissiflora.
sunnuntai 7. kesäkuuta 2015
Puiden ja pensaiden kukintaa
Puiden ja pensaiden kukinta on viileästä ja tuulisesta säästä huolimatta hyvällä mallilla, vaikkakin parisen viikkoa tavallista myöhemmin.
Alppiruusuistani 'Pohjolan tytär' on aikaisempi ja täydessä kukassa, mutta 'Helsinki University' ei vielä ole avannut ainoatakaan kukkaa.
Omenapuu on avannut ensimmäiset kukat, mutta suurin osa nupuista onneksi odottaa hiukan lämpöisempää ja tuulettomampaa säätä.
Koristeomenapuu sen sijaan on täydessä kukassa ...
... samoin kuin kriikuna.
Hanamia olisi voinut viikonloppuna viettää kirsikan kukinnan puolesta, mutta sää ei siihen houkutellut.
Lopuksi vielä mahonian loistavankeltaista kukintaa.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Tres chic
Tämä liljakukkainen tulppaani on todellakin nimensä mukainen eli 'Tres chic'. En ole muutamaan vuoteen istuttanut tulppaaneita, sillä en jaksa hoitaa niitä asiaan kuuluvalla tavalla eli nostaa maasta ja istuttaa uudelleen syksyllä. Sen takia ne taantuvat eikä toisena keväänä nouse kuin lehtiä tai ehkä pari surkastunutta tulpuntekelettä. Viime syksynä ihastuin tähän kaunottareen ja ostin muutaman irtomyynnissä olleen sipulin. Taimimyymälän kyltin mukaan tämä tulppaani lisääntyy sivusipuleista, mutta vaikka se ei sitä tekisikään tai koskaan kukkisi uudestaan, se on tämän kevään kukinnalla lunastanut paikkansa kuutamopenkissäni.
Pitäisikö tätä nyt kutsua esikkopuutarhaksi? Tässä kasvaa kolmen eri sävyisiä kevätesikkoja, keltaisia sekä vaaleamman ja tummemman oransseja. Ne ovat kaikki siementaimia, osa juuri tälle paikalle kylväytyneitä, osa nurmikolta pelastettuja ja siirrettyjä. Niiden seuraan, tuohon kuvan alaosaan, istutin keskiviikkona Taimitorilta ostamani Primula urumiensiksen.
Valkovuokko 'Green Fingers' pääsi isomman serkkunsa eteen. Aika raukalta hän siinä näyttää, varsinkin kun toiset ovat kookkaampia kuin yleensä, mutta eiköhän ensi keväänä jo tämä pikkuinenkin ole jo ihan reippaan kokoinen ja ehkä kukkiakin on useampia.
Himalajanjalkalehti pääsi suikeroesikoiden, keltakoiranhampaan ja valkovuokkojen seuraan. Toivottavasti paikka on hälle mieluinen!
Keskiviikon hankinnoista neljäs eli pensaskärhö Clematis recta 'Purpurea' pääsi aluksi ruukkuun kasvamaan hiukan suuremmaksi ennen lopulliselle paikalle istuttamista ja tuo paikkakin on edelleen mietinnässä.
Lopuksi vielä hiukan pihan muuta kukintaa viikon varrelta.
Vuorenkilven yksittäiset kellokukat ovat tosi kauniita. Kukinnot ovat kokonaisuutena melkoisen massiivisia ja niitä vain turhan harvoin tulee tarkasteltua lähietäisyydeltä.
Yksi sininen akileija on kukassa. Olen näille paikkeille - muistaakseni - istuttanut joskus alppiakileijan. Tämä saattaisi olla siementaimi, sillä valkoista on keskustassa melko niukasti ja ulompien terälehtien kärjet punertavat ihan selvästi. Kaunis kukka kuitenkin on.
| Valkoinen kirjopikarililja ja keltareunapikarililja |
| Kesäpikkusydän |
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Löytöjä
Kaupunginkirjasto, Martat ja Trädgårdsodlingens Vänner i Wasa järjestivät tänään Taimitorin pääkirjaston puistossa. Menin paikalle pian tapahtuman alettua, jotta erikoisempiakin taimia olisi vielä tarjolla ja löytyihän niitä. Edullisten taimien lisäksi myynnissä oli kirjaston kokoelmista poistettuja puutarhakirjoja, mutta niiden joukossa ei ollut minua kiinnostavia teoksia. Iltapäivän aikana olisi ollut vielä kaksi puutarha-aiheista luentoa, mutta niitä en jäänyt kuuntelemaan vaan poistuin heti taimiostosten jälkeen.
Tässä päivän saalis - olen oikein tyytyväinen :)
- valkovuokko Anemone nemorosa 'Green Fingers' on muutoin kuin tavallinen valkovuokko, mutta kukan keskustassa on rypäs pieniä vihreitä terälehtiä
- esikko, Primula urumiensis, jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä, näyttää kovasti kevätesikolta, mutta verhiö on punertava
- himalajanjalkalehti, Podophyllum hexandrum
- punertavalehtinen pensaskärhö, Clematis recta 'Purpurea'
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)