Hääpäivä

Tänään on kolmekymmentäneljä vuotta siitä kun pitkän kaavan mukaan sanoimme toisillemme tahdon. Oli kaunis, helteinen heinäkuun lauantai. Vihkiminen tapahtui vanhempieni talossa, jonka isäni oli juuri saanut valmiiksi sinä kesänä. Olisin halunnut, että meidät vihitään pihamaalla niittykukkien keskellä, mutta vanhempani pelkäsivät maalaisromanttisten äänien, lehmien ammunnan ja traktorien säksätyksen, pilaavan tunnelman. Meidät siis vihittiin olohuoneessa lähimpien sukulaisten ja ystävien ollessa läsnä. Varmasti hyvä ratkaisu siinäkin suhteessa, että mieheni sisaren pianolla soittamat Toivo Kuulan Häämarssi alussa ja Oskar Merikannon Romanssi lopussa, kuuluivat paremmin sisällä kuin avoimien ikkunoiden kautta ulos olisivat kuuluneet.

Hääpäivän juhlintaan kuului tänä vuonna päivällinen, maukkaita ahvenfileitä Faros-laivalla. Ja tietenkin iltaskumppa puutarhassa, tuo musta Elysee on meidän traditiomme. Kuvan ainoa kukkanen on miehen aamiaistarjottimelle piharuukusta noukkima pelargoni ;) Kattauksen alla oleva tarjotin on Marimekon Vihkiruusu, joka odotti meitä keittiön pöydällä palatessamme 30 v -häämatkalta. Silloin tarjottimella oli myös aitoa shampanjaa, tyttären ja miehensä hankintoja molemmat.