perjantai 23. marraskuuta 2012
Marras maa
Valkoinen syysmyrkkylilja on viimeinen kukkija marraskuun marrossa maassa.
Kymmenen kuvaa kesään -haasteessa ollaan marraskuun kuvissa. Minä en täysin pysty pitämään kuvauspäivää samana, mutta pyrin kuitenkin saamaan kuvan joka kuukaudelle.
Tämä kuva keittiön ikkunasta on viime viikonlopulta. Mies ehti kuin ehtikin haravoida nurmikon edellisellä viikolla, joten pakkaskeli ja pieni lumikerros saisi vapaasti tulla valaisemaan maisemaa.
Olen usein suunnitellut, että olisi kiva kokeilla kielon hyötämistä jouluksi kukkaan. Maa oli vielä sopivasti sula, joten juurakoiden kaivaminen omalta pihalta onnistui hyvin. Silmuista en vain oikein osannut katsoa, ovatko mahdollisesti kukkivia vai tuottavatko vain lehtiä. Minulle riittää, jos edes yksi kukkii, sillä siitä tulee ihan riittävästi tuoksua.
Kielon juurakoita kaivaessani nousi mukana myös valkovuokon maavarren paloja. Ensin ajattelin upottaa ne takaisin maahan, mutta sitten päätin kokeilla myös niiden kukittamista ja laitoin ne samaan astiaan kielon juurakoiden kanssa.
Kuvaan nostin piristykseksi kukkaan puhjenneen marraskuun kaktuksen. Kaktus pääsi takaisin ikkunalaudalle, mutta tuo istutusastia odottaa nyt ulkona, että ilma viilenee ja suo juurakolle riittävän kylmäkäsittelyn ennen sisälle tuontia.
Sarin joulublogista löytyy parin vuoden takaiset ohjeet siitä miten voi kukittaa kieloja jouluksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Laita sitten kuvia, kun kieloja alkaa näkyä.
VastaaPoistaLaitan toki, kunhan vain mullan pinnalle jotain ilmestyy :)
PoistaNyt odottelemme jännityksellä, mitä mullasta nousee.
VastaaPoistaToivottavasti sekä kieloja että valkovuokkoja ... eikä mitään triffidejä!
PoistaMielenkiintoinen kukitusprojekti. Kuvia ja tuloksia odottaa HÄN!
VastaaPoistaMielenkiintoista varsinkin nähdä, mitä ne valkovuokon juurakot tekevät. Niissä oli ihan pienenpieniä hentoja alkuja ja toivon totisesti, että en niitä vahingoittanut kaivuu- ja istutuspuuhissani.
PoistaJännityksellä odotan minäkin kielojasi :)
VastaaPoistaArvaa odotanko minä, toivottavasti ei tarvitse pettyä. Sen lupaan, että kovin pahasti en pety, vaikka kukkia ei tulisikaan, kunhan edes jotain kasvaa ;)
PoistaVau, odotan innolla mitä mullasta nousee:)
VastaaPoistaMinä myös ;)
PoistaTäällä yksi jännääjä lisää :)
VastaaPoistaTervetuloa mukaan jännäämään :)
PoistaSiinäpä kova idea! Minulla olisi miljoona kieloa lehdossamme, mutta en kestä niiden voimakasta tuoksua, joten minä teen muuta: Otan metsästä muutamia mustikanvarpuja ja lykkään veteen. Toisina vuosina olen saanut valtavasti valkoisia kukkia, joinakin ei onnistu. Jos kukkivat maljakossa, kukinta kestää ainakin kuukauden.
VastaaPoistaKielossa on todellakin voimakas tuoksu, siksi riittäisikin jos vaikka edes yksi kukka tulisi ;)
PoistaHyvä idea nuo mustikanvarvut! Vaikuttaakohan kukintaan se, mihin aikaan ne on kerätty, vai puuttuneeko kukkanuput kokonaan joinakin vuosina?
On kyllä eri velhon näköinen tuo syysmyrkkylilja..
VastaaPoistaSinulle on joulun tunnelmainen haaste blogissani.
Niinhän on :)
PoistaVoi kiitos, käyn heti kurkkaamassa!
Jännä idea kukittaa kieloa jouluna. Kerro sitten, kuinka kävi.
VastaaPoistaSaahan niitä yleensä kukkakaupoistakin joulun aikaan, mutta ihan hauska on kokeilla, josko kukittaminen onnistuu.
PoistaKerron kyllä sekä hyvät että huonot tulokset ;)